Uhanalaisen naalin pesintä on onnistunut Suomessa jo vuosittain. Tänä kesänä Suomessa havaittiin neljä naalin pesintää Enontekiön alueella, kertoo Metsähallitus.
Suomessa havaituissa pesissä todettiin kesällä yhteensä vähintään 11 pentua. Lisäksi yksi naalipari löytyi asumasta pesäpaikasta Utsjoen tunturialueelta, mutta pentuja ei havaittu.
Naaleja asustaa Enontekiön tuntureilla
Naali on viimeisten neljän vuoden aikana asettunut muutamalle perinteiselle pesäpaikalleen Enontekiön tuntureilla. Naali pesi alueella vuonna 2022 ensimmäistä kertaa yli 25 vuoteen.
Vuoden 2022 jälkeen onnistuneita pesintöjä on ollut vuosittain 3-4 kappaletta, ja pentumäärä on vaihdellut 4-25 välillä ravintotilanteen mukaan. Naaleja havaitaan vuosittain myös muutamilla pesäpaikoilla Utsjoen tunturialueella. Siellä naali ei ole kuitenkaan vielä vakiinnuttanut pesimäpaikkojaan.
Kesällä 2023 naali pesi onnistuneesti myös Utsjoella ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Naalin pesinnät ovat onnistuneet tänä vuonna myös Norjan ja Ruotsin tunturialueilla.
Naalin pääravintoa ovat myyrät, joiden määrä on ollut kasvussa tunturialueella pohjavuosien jälkeen. Myyrien määrän kasvu auttaa pesintöjen onnistumisessa ja voi luvat vielä parempaa pesintätulosta ensi vuodelle. Toinen naalien tärkeä ravinnonlähde ovat sopulit. Myös sopulikannat ovat olleet tänä vuonna nousussa.
Suojelutyötä tehdään Suomessa tiiviissä yhteistyössä Ruotsin ja Norjan kanssa.
– Myyrien suurempi määrä on vaikuttanut positiivisesti naalin pesintöjen onnistumiseen ja pentujen suurempaan määrään. Lisäksi kohentunut ravintotilanne parantaa merkittävästi kesällä syntyneiden pentujen selviytymismahdollisuuksia ensimmäisestä elinvuodestaan, kertoo tiedotteessa erityisasiantuntija Jukka Ikonen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Naalin suojelutyötä tehdään Suomessa tiiviissä yhteistyössä Ruotsin ja Norjan kanssa. Rajat ylittävä yhteistyö on Metsähallituksen mukaan elinehto naalikannan elpymiselle, sillä lajin elinalueena toimivat tunturiylängöt sijaitsevat suurelta osin maiden raja-alueilla.
Norjan Oppdalissa sijaitsee yhteispohjoismaisen naalikannan vahvistamiseksi tarkoitettu tarha luonnonoloissa. Tarhan naalit ovat mahdollisimman vähän tekemisissä ihmisten kanssa.
Tarhassa kasvaneiden naalien vanhemmat ovat geneettisesti samaa populaatiota, joka oli jo kuolemassa sukupuuttoon ennen suojelutoimia. Vapautetut ja nyt luonnossa pesivät naalit ja niiden jälkeläiset ovat vahvistaneet lajin pieniä alueellisia kantoja tuntureilla ja levittäytyvät vähitellen myös uusille alueille.
Metsähallitus huomauttaa, että naalikanta on kasvusta huolimatta edelleen kaukana elinvoimaisesta. Lajia tulee siis edelleen suojella tehokkailla yhteisillä toimilla.
Lähde: Metsähallitus
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten luonto, naali tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
