Asuntohotelli on majoituspaikka, josta voi vuokrata lyhytaikaista tai pitkäaikaista majoitusta. Turkulainen eläkeläinen asui pitkään tällaisessa asuntohotellissa ja maksoi huoneistostaan kuukausittain vuokraa. Kun hän haki Kelasta eläkkeensaajan asumistukea, tuli vastaan perustavanlaatuisia ongelmia.
Kela ei nimittäin pitänyt asuntohotellille maksettua maksua tavallisen vuokra-asunnon asumismenona. Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi ilman asuntoa jäävälle opiskelijalle, joka joutuu ottamaan väliaikaisen majoituksen itselleen matkailumarkkinoilta.
Tuomioistuin korjasi Kelan tekemän virheen
Tässä tapauksessa eläkeiläinen ei hyväksynyt Kelan linjausta ja asia eteni lopulta vakuutusoikeuteen asti. Vakuutusoikeus päätyi eläkeläisen kannalle. Asuntohotellissa sijaitseva asunto oli hänen vakinainen kotinsa, joten asumistukea määriteltäessä oli todellakin otettava huomioon hänen todelliset asumismenonsa.
Eläkeläinen oli asunut asuntohotellissa jo vuodesta 2020 lähtien. Asuntohotelli tarkoittaa hotellin ja tavallisen vuokra-asumisen välimuotoa, jossa esimerkiksi kalustettua asuntoa voidaan vuokrata viikoiksi tai kuukausiksi. Eläkeläisen asuminen ei ollut lyhytaikaista hotellimajoitusta.
Hänellä oli käytössään oma huoneisto. Asuminen perustui peräkkäisiin määräaikaisiin vuokrasopimuksiin. Yhdessä sopimuksista vuokraksi oli sovittu 790 euroa kuukaudessa. Asunnossa oli huone, keittonurkkaus ja kylpyhuone.
Kela ei ensin hyväksynyt maksua asumismenoksi. Eläkeläinen kyllä haki eläkkeensaajan asumistukea asumismenoihinsa. Kela kuitenkin katsoi aluksi, että asuntohotellin perimää maksua ei voitu pitää asumistukilaissa tarkoitettuna asumismenona. Kela hylkäsi hakemuksen.
Kela ei ensin hyväksynyt maksua asumismenoksi.
Eläkeläinen vei asian sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Sen jälkeen Kela myönsi hänelle asumistukea, mutta ei kuitenkaan hänen todellisen vuokransa perusteella. Asumismenot laskettiin sen sijaan yhteismajoituksessa asuville määriteltyjen keskimääräisten asumismenojen mukaan.
Eläkeläinen vaati edelleen, että hänen maksamansa vuokra huomioitaisiin normaalin vuokra-asunnon asumismenona. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen, joten asia eteni vakuutusoikeuteen. Oli selvää, että asuntohotelli oli käytännössä hänen kotinsa, eikä väliaikainen majoituspaikka.
Vakuutusoikeus arvioi ennen kaikkea sitä, miten eläkeläinen oli todellisuudessa asunut kaikki vuodet. Hän oli asunut samassa osoitteessa pitkään, ja asuminen perustui peräkkäisiin, useiden kuukausien mittaisiin vuokrasopimuksiin. Asunnot oli annettu hänen käyttöönsä nimenomaan asumista varten.
Asiassa ei myöskään esitetty näyttöä sellaisista hotellipalveluista tai muista olosuhteista, joiden vuoksi hänen asumistaan olisi pitänyt pitää ensisijaisesti hotellimajoituksena. Pelkästään se, että vuokranantaja oli asuntohotelli, ei vakuutusoikeuden mukaan tehnyt eläkeläisestä perinteistä hotelliasiakasta.
Laissa tarkoitettu vakinainen asunto
Vakuutusoikeus katsoi, että hänellä oli ollut laissa tarkoitettu vakinainen asunto. Hänen asumismenojaan ei siksi saanut käsitellä yhteismajoituksessa asuvan henkilön keskimääräisinä menoina, vaan ne oli arvioitava todellisten asumismenojen perusteella.
Aiempi päätös kumottiin ja asia palautettiin Kelalle uuden päätöksen tekemistä varten. Kela joutuu nyt käsittelemään eläkeläisen asumistuen uudelleen menneiltä vuosilta. Jos todellisten asumismenojen perusteella laskettu tuki on suurempi kuin hänelle jo maksettu tuki, erotus tulee todennäköisesti maksaa eläkeläiselle takautuvasti.
Lähde: Vakuutusoikeus
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten hotelli, Kela, oikeus tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
