ADHD mielletään helposti lasten sairaukseksi, vaikkakin nykypäivänä sitä saatetaan myös ylidiagnosoida. Lapsilla asian huomaa siten, että tenava ei pysy paikallaan, keskeyttää muita ja häiritsee oppituntia.
Oireet voivat johtua myös liiallisesta ruutuajasta, vähäisistä yöunista tai heikosta ruokavaliosta. Tarkkaavuushäiriö ei aina ole ylenpalttista heiluntaa.
Diagnoosi keskimäärin 5 vuotta myöhemmin
Etenkin tytöillä ja naisilla vaikeudet voivat näkyä enemmän hajamielisyytenä, unohteluna, aloittamisen vaikeutena ja jatkuvana ponnisteluna arjen hallitsemisessa. Se voi olla yksi syy siihen, että naisen ADHD tunnistetaan usein vasta aikuisena.
Barcelonassa tehdyssä tutkimuksessa ADHD-diagnoosin saaneet naiset olivat diagnoosin saadessaan keskimäärin lähes viisi vuotta miehiä vanhempia. Naisten keskimääräinen diagnoosi-ikä oli 28,96 vuotta ja miesten 24,13 vuotta. Oireiden oli arvioitu alkaneen suunnilleen saman ikäisinä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 900 aikuista, jotka saivat ensimmäisen ADHD-diagnoosinsa Barcelonassa toimivalla ja sairauteen erikoistuneella poliklinikalla. Tuloksia esiteltiin Euroopan neuropsykofarmakologian ECNP-kongressissa viime vuonna.
Kyse on yhden klinikan potilaista, joten tuloksesta ei voi päätellä esimerkiksi suomalaisten naisten keskimääräistä diagnoosi-ikää. Havainto sopii kuitenkin yhteen aikaisemman tutkimustiedon kanssa, jonka mukaan tyttöjen ja naisten ADHD jää tunnistamatta miehiä ja poikia herkemmin.
Tytöt ovat mestareita maskaamaan, eli peittelemään oloaan.
Ylivilkkaasti käyttäytyvä, paikaltaan nouseva ja jatkuvasti muita keskeyttävä lapsi herättää koulussa helposti aikuisten huomion. Tarkkaamattomuuspainotteinen oireilu voi jäädä huomattavasti huomaamattomammaksi.
Lapsi saattaa unohdella ylenpalttisen paljon tavaroitaan, vaipua ajatuksiinsa, lykätä tehtävien aloittamista tai joutua käyttämään kohtuuttomasti aikaa läksyjen tekoon. Jos hän käyttäytyy rauhallisesti ja pärjää koulussa riittävän hyvin, niin vaikeuksien taustalla olevaa ADHD:ta ei välttämättä tulla edes ajatelleeksi.
Lisäksi tytöt ovat mestareita maskaamaan, eli peittelemään oloaan. Pelkkä pärjääminen ei siis välttämättä kerro siitä, kuinka paljon työtä pärjääminen vaatii.
Suomalaisen Käypä hoito -suosituksen mukaan ADHD:n esiintyvyys terveydenhuollon rekisteritietojen perusteella oli 7–12-vuotiailla pojilla 11,3 prosenttia ja tytöillä vain 3,9 prosenttia vuonna 2023. Teini-iässä ero pieneni ja nuorilla aikuisilla oli enää reilun prosentin ero diagnoosien määrissä.
ADHD on neurokehityksellinen häiriö
Sitten 31–55-vuotiailla osuudet olivat lähes samat. Suomalainen Käypä hoito -suositus toteaa suoraan, että osa naisista saa ADHD-diagnoosin vasta aikuisiässä.
Unohtelu, keskittymisvaikeudet tai asioiden lykkääminen eivät yksin tarkoita ADHD:ta. Samankaltaisia vaikeuksia voi liittyä esimerkiksi univajeeseen, masennukseen, ahdistuneisuuteen, päihteisiin, kuormittavaan elämäntilanteeseen tai muihin sairauksiin aikuisilla.
ADHD on neurokehityksellinen häiriö. Aivot toimivat eri tavalla. Kyse ei ole vain käytöksestä tai tavallisen elämisen piiriin kuuluvista tai toisinaan jopa itseaiheutetuista vaikeuksista. Tämä tulee erottaa. Ihminen voi nimittäin myötävaikuttaa omilla valinnoillaan elämänhallintaansa ilman varsinaista sairautta.
Kyse on toimintakykyä heikentävästä neurokehityksellisestä oireyhtymästä, jonka ydinoireita ovat tarkkaavuuden ja aktiivisuuden säätelyn vaikeudet sekä impulsiivisuus.
Lähteet: Käypä hoito ja BMC Psychiatry
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten adhd, nainen tai laajemmin samasta aihealueesta Terveys -osioistamme.
