Euroopan unioni on hyväksynyt ennätyksellisen laajat pakotteet Venäjän sotateollisuutta tukeville yrityksille ja niiden johtajille.
Pakotteilla pyritään vaikeuttamaan erityisesti ohjusten ja lennokkien valmistusta. Uudet rajoitukset on otettava huomioon myös suomalaisyritysten kaupankäynnissä. Euroopan unioni hyväksyi maanantaina 12. lokakuuta yhteensä 1 646 uutta pakotelistausta.
Pakotelistalle lisättiin 77 henkilöä
Pakotteet asetetaan Ukrainan sodan vuoksi. Pakotteista suurin osa, 1 569 kappaletta, kohdistuu Venäjän sotateollisuutta tukeviin yrityksiin ja niiden johtajiin. Lisäksi pakotelistalle lisättiin 77 henkilöä, jotka olivat osallistuneet Venäjän parlamenttivaaleihin miehitetyillä Ukrainan alueilla.
Sotateollisuuteen kohdistuva listauskokonaisuus on EU tähän mennessä laajin. Sen tavoitteena on vaikeuttaa Venäjän mahdollisuuksia valmistaa aseita, joilla se iskee Ukrainaan. Sotateollisuuteen liittyvät pakotteet koskevat 826 venäläistä yritystä ja 743 yritysjohtajaa.
EU:n mukaan nämä yritykset työllistävät yhteensä yli 250 000 ihmistä. Niiden yhteenlaskettu vuosiliikevaihto on vähintään 20 miljardia euroa. Pakotteet eivät kohdistu ainoastaan varsinaisiin asevalmistajiin, vaan myös niiden alihankkijoihin ja teknologiatoimittajiin.
Listattujen yritysten toimialoihin kuuluu esimerkiksi elektroniikan, puolijohteiden, tutkien, antennien, navigointijärjestelmien ja viestintälaitteiden valmistusta. Tällaisia tuotteita tarvitaan muun muassa ohjuksissa, sotilaslentokoneissa ja miehittämättömissä lennokeissa.
Puolet uusista listauksista liittyy ballististen ohjusten tuotantoketjuun.
Monia samoja teknologioita käytetään myös tavallisessa teollisuudessa. Esimerkiksi mikropiirit ja erilaiset elektroniset komponentit ovat välttämättömiä niin autoissa ja tietokoneissa kuin sotilaslaitteissakin.
Pakotteilla halutaan vaikeuttaa asevalmistusta katkaisemalla sen tarvitsemia toimitusketjuja.
EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Kaja Kallaksen mukaan yli puolet uusista listauksista liittyy ballististen ohjusten tuotantoketjuun. Pakotelistalle joutuminen merkitsee yrityksille ja henkilöille merkittäviä taloudellisia rajoituksia.
Listattujen toimijoiden varat jäädytetään EU:n alueella. Pakotteiden kohteena oleville henkilöille annetaan matkustuskielto EU:n alueelle. Suomelle tämä tarkoittaa sitä, että suomalainen yritys ei saa maksaa pakotelistalla olevalle venäläiselle yritykselle tuotteista tai palveluista sääntöjen vastaisesti.
Rajoituksia ei voi myöskään kiertää käyttämällä välikätenä jotain toista yritystä. Kaikki kaupankäynti venäläisten yritysten kanssa ei ole automaattisesti kiellettyä. Ratkaisevaa on muun muassa se, kuka on kaupan osapuolena ja mitä tuotteita kauppa koskee tai millaisia pakotesäännöksiä liiketoimeen sovelletaan.
Yritysten on tunnettava kauppakumppaninsa
Pakotteiden vaikutukset ulottuvat myös Suomeen. Suomalaiset yritykset valmistavat ja myyvät esimerkiksi koneita, elektroniikkaa, teollisuuden komponentteja ja muita tuotteita, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Siksi yritysten on tunnettava kauppakumppaninsa ja tarvittaessa selvitettävä tuotteiden lopullinen käyttäjä.
Esimerkiksi suomalainen elektroniikkayritys voi saada tilauksen ulkomaiselta jälleenmyyjältä. Jos tuotteiden todellinen vastaanottaja on pakotelistalla oleva venäläinen asevalmistaja, niin kauppa voi rikkoa EU:n pakotteita, vaikka tavaraa ei toimitettaisikaan suoraan Venäjälle.
Suomen ulkoministeriö on julkaissut yrityksille ohjeita, joiden avulla ne voivat tunnistaa pakotteiden kiertämiseen liittyviä riskejä. Pakotteiden rikkomisesta voi syntyä rikosoikeudellinen vastuu.
Lähde: Euroopan unionin neuvosto
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Euroopan unioni tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.