Suomen Jääkiekkoliitto teki äskettäin vastuullisen päätöksen, jonka mukaan Suomi ei pelaa Venäjän maajoukkuetta vastaan.
Oikeusoppineiden mukaan tämä voi kuitenkin herättää yllättäviä kysymyksiä yhdenvertaisuuslain näkökulmasta.
Asiantuntijalta yllättävä tulkinta
Työoikeuden emeritusprofessori, oikeustieteen tohtori Seppo Koskinen arvioi Edilexissä julkaistussa kirjoituksessaan, että Venäjän hyökkäyssodan vastustaminen ei automaattisesti oikeuta kohtelemaan yksittäisiä urheilijoita muita epäedullisemmin.
Koskisen mukaan Venäjän valtion toiminta ja yksittäisten urheilijoiden vastuu on erotettava toisistaan. Venäjän kansalaisuus tai maajoukkueessa pelaaminen eivät hänen mielestään sellaisenaan osoita, että urheilija hyväksyisi maansa poliittiset ratkaisut.
Kysymys nousi hiljattain ajankohtaiseksi. Urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin CAS kumosi 30. lokakuuta Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF päätöksen sulkea Venäjän maajoukkueet kansainvälisten kilpailujen ulkopuolelle. Julkistetun yhteenvedon mukaan IIHF ei ollut esittänyt riittävää näyttöä poissulkemisen perusteiksi ilmoittamistaan turvallisuuteen ja muihin huoliin liittyvistä seikoista.
Suomen Jääkiekkoliitto ilmoitti tämän jälkeen, että Suomi ei pelaa Venäjää vastaan. Liitto on myös pyrkinyt kokoamaan muita maita yhteiseen rintamaan kanssaan.
Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän muun muassa kansalaisuuden ja alkuperän perusteella.
Koskinen huomauttaa, että useiden maiden yhteinen kieltäytyminen voisi käytännössä vaikeuttaa Venäjän osallistumista kilpailuihin, vaikka maat eivät muodollisesti sulkisi venäläisiä turnauksen ulkopuolelle.
Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän muun muassa kansalaisuuden ja alkuperän perusteella. Koskisen mukaan oikeudellisessa arvioinnissa on selvitettävä, kohdistuuko boikotti tosiasiassa yksittäisiin pelaajiin heidän kansalaisuutensa vuoksi ja millaisia seurauksia päätöksellä on heidän kilpailumahdollisuuksilleen.
Koskinen ei väitä, että Suomen Jääkiekkoliitto olisi jo syyllistynyt syrjintään. Mahdollinen lainvastaisuus riippuu päätöksen todellisista perusteista ja vaikutuksista. Tulisi perustella tarkkaan, miksi eriarvoinen kohtelu katsotaan tarpeelliseksi.
Koskinen ottaa kirjoituksessaan kantaa myös tasavallan presidentti Alexander Stubbin lausuntoihin. Stubb arvosteli lokakuussa CAS ratkaisua ja katsoi, että venäläisten paluu kansainvälisiin kilpailuihin pitäisi sallia vasta hyökkäyssodan päätyttyä.
Lajiliitot päättävät kilpailujensa osallistumisehdoista
Koskinen korostaa tuomioistuinten riippumattomuutta poliittisesta päätöksenteosta ja lainvoimaisten ratkaisujen kunnioittamista. Hänen mukaansa oikeusvaltion periaatteita on noudatettava myös silloin, kun ratkaisu on poliittisesti epämieluisa. Oikeuden on oltava puolueetonta.
Kirjoituksessa tarkastellaan lisäksi hallituksen esittämää kantaa venäläisten maajoukkuepelaajien viisumien epäämisestä. Koskinen muistuttaa, että poliittinen linjaus ei yksin riitä viisumin epäämisen oikeusperusteeksi, vaan viranomaisten on ratkaistava hakemukset sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.
Koskinen nostaa esiin myös Kansainvälisen olympiakomitean heinäkuussa muuttuneen linjan, jonka myötä aikaisemmat venäläisten urheilijoiden ja joukkueiden osallistumista koskeneet suositukset poistettiin. Kansalliset ja kansainväliset lajiliitot päättävät silti edelleen kilpailujensa osallistumisehdoista.
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten jääkiekko, Venäjä tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
