Stara.fi uteli PMMP-yhtyeeltä fiiliksiä kesän kynnyksellä. Mikä on tyttöjen kesän kohokohta? Entä miten tytöt aikanaan päätyivät musiikkibisnekseen?

PMMP julkaisi äskettäin toisen albuminsa Kovemmat kädet. Sitä ennen on ehtinyt tapahtua paljon. Matkataan ajassa Paulan lapsuuteen, kun hän innostui musiikista. Mistä kaikki alkoi?

– Valinta ei ollut mitenkään tietoinen, laulaminen, soittaminen ja omien sävellysten tekeminen alkoi jo alle kouluikäisenä. Mira myös tanssi ja voimisteli, Paula kertoo.

Olivatko perheenne musikaalisia?

– Miran äiti on voittanut nuorempana jonkun laulukilpailunkin mikä on tullut myös televisiosta. Minun äitini lauloi kovasti myös ja isoveljet soittavat. Isistä ei ole ollut puhetta.

Monilla poppareilla on takana lukuisia bändikokeiluja niin koulussa kuin kaveripiirissäkin. Myös Paulalla on kokemusta koulubändeistä. Mutta millaisia kokemuksia?

– Yläasteella ensimmäiset, joista kahden kanssa levytettiinkin ja tehtiin omia biisejä, yhdellä isolla kansanmusabändillä kierrettiin jopa Suomea ja Eurooppaa. Oli viisihenkinen a capella-yhtye sekä kolmihenkinen katusoittobändi, Paula muistelee.

– Tietenkin oli myös cover-bändejä ja yksi trio, joka esiintyi arvokkaammissa tilaisuuksissa, kuten puutarhamessuilla ja Ruotsissa jossain Pohjoismaiden päivillä. Aina esiinnyttiin kovasti ja hankittiin keikkaa, joilla häpeilemättä esitettiin omia kappaleita.

Myös Miralla oli omat bändikokeilunsa, joista Paula pääsee kertomaan, koska Mira ei ollut haastatteluhetkellä paikalla…

– Miran ihka ensimmäinen bändi oli Los Pillus, johon kuului hänen lisäkseen Kikka-sisko ja mökkinaapuri Jykä. Hekin nauhoittivat biisinsä Jykän kotistudiossa ja lähettivät demoja levy-yhtiöön c-kasetilla. Keikkoja he eivät kuitenkaan heittäneet, Paula paljastaa.

Siirrytään bändikokeiluista nykyaikaan ja nykyteknologiaan. PMMP:llä on aktiiviset ja näyttävät verkkosivut. Kuinka tärkeä netti on yhtyeelle nykyään?

– Nykyään varmaan todella tärkeä. Ihan tuntematon bändi pystyy levittämään musiikkiaan kuunneltavaksi hyvin helposti. Fanit voivat vaihtaa mielipiteitään vaivattomasti, bändillä on välitön yhteys kuulijakuntaan halutessaan.

– Useimpiin haastatteluissa esitettyihin kysymyksiin löytyisi vastaus nettisivuiltamme, mutta ilmeisesti toimittajat eivät ole kuitenkaan ymmärtäneet sitä, Paula kuittaa.

Uuden levyn soundi tuntuu ensimmäistä levyä synkemmältä ja vakavammalta. Vaikka myös ensimmäisellä levyllä oli synkkiä tarinoita, sieltä löytyi myös raikas Rusketusraidat -kesähitti. Miksi uusi levy tuntuu synkemmältä?

– Ei soundi ole mitenkään vakavampi. Edellisen levyn teksteissä puhuttiin yhtä lailla lapsuuden loppumisesta, kuolemasta, insestistä, erosta, huumeista, seksistä ja irtosuhteista.

Olitte molemmat mukana television tosi-tv-laulukilpailussa. Oletteko yrittäneet päästä tietoisesti irti tuosta ”ei niin katu-uskottavasta” Popstars & Idols-genrestä?

– Enpä tiennytkään, että on olemassa moinen genre. Emme ole siihen kuuluneet alun alkaenkaan koska musiikkiimme ei koske kukaan muu kuin me kolme, Jori, Mira ja minä. Kappaleitamme ei osteta Ruotsista, Risto Asikaiselta tai Maki Kolehmaiselta, Paula tekee pesäeroa tuotebändeihin.

Jo ensimmäiseltä albumiltanne löytyi joitain punk-juttuja. Punk on ilmeisesti aika tärkeä osa PMMP:n soundia?

– Joutsenet -sinkulla oli mukana versio vanhasta Maukka Perusjätkä-klassikosta säpinää, historiamme toinen sinkkubiisimme Niina ja myös Rusketusraidat itsessään olivat paljoltikin huutopunk-vaikutteisia ja Kuulkaas enot! -levyn helmiin kuuluu Isin pikku tyttö, jota soitetaan edelleenkin lähes joka keikalla. Uusi levy on mielestäni jopa vähemmän punk kuin ensimmäinen.

Teette selvää pesäeroa ns. tuotebändeihin, jotka laulavat muiden valmiiksi kasaamia biisejä. Olette siis ns. oikea yhtye. Mikä on sinun ja Miran osuus levyn teossa?

– Biisistä riippuen sävellys, sovitus, aina koko sanoitus. Jokainen biisi on eri tavalla tehty. Mira tekee stemmat, minä vastaan suurimmalta osin teksteistä, Paula toteaa. Jorilta tulee demo, josta saattaa muuttua rakenne, soundeja tai tulla lisää vaikka c-osa yhteisessä käsittelyssä. Välillä Jorilta tulee ehjä biisi ja välillä puuttuu vaikka mitä meiningillä ”keksikää tähän jotain”.

Mainitsemasi Jori Sjöroos tunnetaan myös artistinimellä Fu-Tourist, jonka musiikki on melkein toisessa ääripäässä PMMP:n materiaaliin verrattuna. Kuinka päädyitte yhteistyöhön hänen kanssaan?

– Mira tuntee Jorin jo lapsuusajoilta. He ovat esimerkiksi olleet samassa kuorossa ja Miralla on videolla koulun juhlat, joissa Jori tanhuaa. Eli Miran idea.

Mitä tavalliseen vapaapäiväänne kuuluu? Kuinka usein saatte nauttia moisesta ylellisyydestä?

– Itse hyvin harvoin, koska käyn lisäksi koulua ja teen muutakin musiikkia ja tekstejä. Yhteisin harrastus on varmasti liikunta, eli kai mentäisiin aamulla jumppaan, shoppailtais iltapäivällä, sitten minä kokkaisin ja illalla jonnekin hyvälle keikalle. Mira nauttii vapaa-ajasta huomattavasti enemmän tällä hetkellä, mulla ei ole nytkään tiedossa yhtään sellaista ainakaan kuukauteen, Paulaa surkuttelee.

Kun vapaa-aikaa ei ole, niin pitää yrittää viihtyä mahdollisimman hyvin töissä. Silloin tärkeässä osassa on keikkapaikan backstage. Missä on Suomen paras backstage?

– Hotelli Juva!, Paula hihkaisee välittömästi.

Millainen olisi Paulan unelma-backstage. Siis jos saisi valita ihan mitä tahansa.

– Vedenkeitin, vettä, hedelmiä, kahvia, energiajuomaa, ruokaa, pyyhkeitä, peili ja wc. Keikan jälkeen viinaa sitä haluaville.

Uusi levy julkaistiin siis keväällä, juuri sopivaan aikaan kesän keikkoja silmällä pitäen. Miltä näyttää PMMP:n kesä 2005?

– Todella hyviä meille sopivia festareita ja tapahtumia, mahtava kesä!

Mikä tulee olemaan kesän 2005 kohokohta? (Voi olla mitä vaan)

– Ilosaari- ja Karmarock!

Teksti: Jocka Träskbäck