Alkoholilain piti tappaa 150 suomalaista – näyttääkin käyvän päinvastoin!

Viihdeuutiset · Jocka Träskbäck

Suomessa astui vuodenvaihteessa voimaan uusi alkoholilaki, josta käytiin ennen ratkaisevaa äänestystä kovaa kädenvääntöä niin julkisuudessa kuin eduskunnassakin. Alkoholilain vastustajat, etunenässä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, väittivät lakimuutoksen johtavan vähintään 150 kuolemaan vuodessa. Väite perustui alkoholin käytön merkittävään kasvuun.

THL:n esittämät väitteet asetettiin jo ennen eduskunnan käsittelyä vahvasti kyseenalaisiksi, mutta siitä huolimatta muun muassa alkoholilain muutosta kiivaasti vastustaneet EHYT ry. ja kansanedustaja Pekka Puska (kesk) joukkoineen väittivät uuden alkoholilain johtavan katastrofaalisiin seurauksiin. Ratkaisevan äänestyksen kynnyksellä kierrokset kovenivat, ja Puska varoitti eduskunnassa, että jopa 500 suomalaista kuolisi uuden lain myötä.

Jo heti vuodenvaihteen jälkeen nähtiin, että väitteet alkoholilain haitallisuudesta näyttivät osoittautuvan perättömiksi. Tammikuun puolivälissä saatiin jo ensimmäisiä tuloksia, kun kauppaketjut kertoivat nelosoluen osuuden nousseen vain viiteen prosenttiin kaikesta oluen myynnistä, mutta alkoholittoman oluen myynnin kasvaneen peräti 18 prosenttia. Nyt tuoreimmat tilastot ovat vahvistaneet, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoi kansanedustajille rajusti virheellistä tietoa alkoholilain vaikutuksista.

THL perusti nyt perättömäksi osoittautuneen raporttinsa siihen, että alkoholin myynti kasvaisi alkoholilain myötä kuusi prosenttia. Todellisuudessa Alkoissa myytiin tammi-helmikuussa 2018 yhteensä noin 11 miljoonaa litraa alkoholijuomia. Se on noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin samana ajankohtana vuotta aiemmin. Lonkeron myynti Alkoissa romahti noin 40 prosenttia, oluiden noin 25 prosenttia ja siidereiden lähes 20 prosenttia.

Tuoreet tilastot vahvistavat, että alkoholin kulutus kääntyi siis alkoholilain myötä merkittävän nousun sijaan selvään laskuun. Väitteet 150 uudesta alkoholikuolemasta ovat nyt osoittautumassa lähinnä Alkon monopoliasemaa puolustaneen kampanjan osaksi. Entinen kansanedustaja Mikael Jungner totesi jo aiemmin THL:n tutkijoiden uskottavuuden olevan vaakalaudalla, mikäli väitteet alkoholilain seurauksista osoittautuvat perättömiksi. Nyt nimenomaan niin on käynyt.

– Mitäpä jos tuo alkoholilain uudistus ei johdakaan alkoholin haittojen kasvuun? Nimittäin kun suurin osa asiantuntijoista kertoi, että kaameita seuraa, niin mitä jos ei seuraakaan. Tuohan on mahdollista, kun kaupan alustavia myyntitietoja kuuntelee, Mikael Jungner kirjoitti taannoin Facebookissa.

THL ei suostunut aiemmin laatimaan edes skenaariota siitä, että uuden alkoholilain myötä alkoholin kulutus kääntyisikin laskuun. Näin ollen laitoksella ei ole esittää laskelmia siitä kuinka paljon alkoholin kulutuksen lasku tulee vähentämään suomalaisten alkoholikuolemia. Lopullinen tilasto Suomessa myytävän alkoholin määrästä saadaan vasta myöhemmin, kun Alkon myyntiin lasketaan mukaan myös muun vähittäiskaupan tilastot. Tähän mennessä julkistettujen tilastojen mukaan ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajan nostolla näyttäisi olevan positiivinen terveysvaikutus.

Uusimmat