Suomalaiset näyttävät nukkuvan enemmän kuin monissa muissa maissa asuvat ihmiset. Tuore kansainvälinen tutkimus paljastaa, että erityisesti Pohjois-Euroopassa yöunet venyvät selvästi pidemmiksi kuin esimerkiksi Aasiassa tai Lähi-idässä.
Terveyssormuksia valmistavan suomalaisen Oura:n keräämän datan mukaan vähiten nukkuvat japanilaiset. Newsweekin julkaiseman artikkelin mukaan japanilaisten yöuni jää keskimäärin noin 6 tuntiin ja 23 minuuttiin.
Pohjois-Euroopassa nukutaan pitkään
Pisimpiä yöunia nukutaan Uudessa-Seelannissa sekä Pohjois-Euroopan maissa. Tutkijoiden mukaan kyse ei ole pelkästään biologiasta, vaan elämäntavoista ja kulttuurista. Suomessa työrytmit ovat moniin maihin verrattuna edelleen melko säännöllisiä.
Lepoa arvostetaan enemmän kuin esimerkiksi Japanissa, jossa pitkät työpäivät ja ylityökulttuuri ovat yleisiä. Ouran uniasiantuntija Heli Koskimäki muistuttaa, että uni ei ole pelkästään biologinen tarve. Myös ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa unitottumuksiin.
– Työrytmit, kulttuuri, ruoka-ajat ja jopa ilmasto vaikuttavat siihen, kuinka paljon ihmiset nukkuvat, hän kertoo.
Tutkimus perustuu älysormusten keräämään dataan, jossa analysoitiin tuhansien käyttäjien unitietoja eri puolilta maailmaa. Tuloksissa näkyi selvä ero Pohjois-Euroopan ja monien Aasian maiden välillä. Mielenkiintoista on kuitenkin se, ettei lyhyempi uni automaattisesti tarkoita huonompaa terveyttä.
Japani tunnetaan maailman korkeimmasta elinajanodotteesta, vaikka maa sijoittui tutkimuksessa kaikkein vähiten nukkuvien joukkoon. Perinteisesti vähäinen uni nähdään vakavana terveysriskinä.
Työrytmit, kulttuuri, ruoka-ajat ja jopa ilmasto vaikuttavat siihen, kuinka paljon ihmiset nukkuvat.
Pitkittynyt univaje on yhdistetty muun muassa sydänsairauksiin, diabetekseen, masennukseen, muistisairauksiin ja ylipainoon. Tutkijat muistuttavat, että uneen vaikuttavat monet muutkin asiat, kuten ruokavalio, liikunta, yleinen terveydentila ja stressi.
Japanin lisäksi vähäisestä unesta tunnetaan myös esimerkiksi Intia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat.
– Intiassa perheiden yhteiset illalliset siirtävät usein nukkumaanmenoa myöhemmäksi. Arabiemiraateissa kuumuus saa ihmiset liikkumaan myöhään illalla tai hyvin aikaisin aamulla, Koskimäki kertoo.
Kalifornian yliopiston professori Hamid Djalilian muistuttaa, että ihmisen biologiset tarpeet ovat lopulta melko samanlaisia kulttuurista riippumatta.
– Suurimmalle osalle aikuisista terveellisin määrä näyttäisi olevan noin 7–8 tuntia yössä, hän sanoo.
Unesta tinkimisen syyt ovat selvillä
Tutkijat puhuvat myös niin sanotuista yökukkujamaista, joissa ihmiset ovat biologisesti taipuvaisempia valvomaan myöhempään. Ongelma syntyy silloin, kun yhteiskunta vaatii silti aikaisia aamuja.
– Työ, koulu ja perhe-elämä pakottavat monet heräämään liian aikaisin, jolloin unesta tingitään jatkuvasti, Koskimäki sanoo.
Uni jää yhä useammin muiden asioiden jalkoihin. Älypuhelimet, suoratoistopalvelut, sosiaalinen media, vuorotyö ja jatkuva tavoitettavuus ovat muuttaneet ihmisten unirytmiä nopeasti viime vuosina. Tutkijoiden mukaan moni elää jatkuvassa sosiaalisessa jet lagissa, jossa unirytmi vaihtelee arjen ja viikonloppujen välillä voimakkaasti.
Harvardin lääketieteellisen tiedekunnan professori Eric Zhou kuvailee ilmiötä maailmanlaajuiseksi ongelmaksi.
– Elämme ajassa, jossa vuorokauden jokaisesta tunnista kilpailee valtava määrä asioita. Uni on ehkä vähiten viihdyttävä asia, jonka voimme tehdä, mutta samalla yksi kaikkein hyödyllisimmistä, hän sanoo.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten nukkuminen tai laajemmin samasta aihealueesta Terveys -osioistamme.
