Suomenkin luonnossa kevät- ja kesäaikaan esiintyvät kimalaiset ovat osoittautuneet nokkeliksi hyönteisiksi. Tuore tutkimus paljastaa kimalaisten kykenevän ratkomaan sellaisia ongelmia, joita ne eivät ole aiemmin kohdanneet.
Kimalaisten ongelmanratkontakyky laitettiin koetukselle Oulun yliopiston, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston tutkijoiden kokeissa. Kokeet toteutettiin Oulun yliopiston laboratorioihin rakennetuilla läpinäkyvillä testiareenoilla.
Spontaania ongelmanratkaisua
Koe haastaa käsityksen, jonka mukaan spontaani ongelmanratkaisu onnistuu vain ihmisiltä ja muilta suuriaivoisilta selkärankaisilta. Tulokset nimittäin osoittivat, että myös hyönteisen aivot voivat tuottaa joustavaa ja tavoitteellista ongelmanratkaisua.
Kimalainen oppi ennen koetta vain, että sininen tekokukka tarjoaa palkinnon ja pallo on liikuteltava väline. Kimalaisen täytyi keksiä uusi ratkaisu saavuttaakseen sen ulottumattomiin areenan kattoon siirretyn kukan.
Moni kimalainen osasi yhdistää kokeessa aiemmat tiedot ratkaisuksi. Kimalaiset osasivat siirtää pallon kukan alle ja kiivetä sen päälle ulottuakseen kukkaan. Kokeessa areenalle rakennettiin myös esteitä, joiden ympäri kimalaisen täytyi kuljettaa palloa.
– Kimalaiset eivät olleet aiemmin tehneet mitään vastaavaa. Poikkeuksellisen vaikeissa kontrollikokeissa pystyimme osoittamaan, että kimalaiset eivät vain reagoineet visuaalisiin ärsykkeisiin tai liikuttaneet palloa satunnaisesti, kertoo tiedotteessa väitöskirjatutkija Akshaye Bhambore Oulun yliopistossa.
Pienet aivot voivat tuottaa joustavia ratkaisuja tavoilla, joita olemme vasta alkaneet ymmärtää.
– Ratkaisu syntyi uudessa tilanteessa, mikä viittaa tavoitteelliseen ja joustavaan käyttäytymiseen, Bhambore jatkaa.
Vastaavissa ongelmanratkaisun tutkimuksissa eläimillä on ollut usein jo valmiiksi aiempaa kokemuksia esineistä, koeympäristöstä ja tehtävistä. Tällä kertaa näin ei ollut.
– Uudessa tutkimuksessamme kimalaiset olivat täysin ensikertalaisia, paljastaa tiedotteessa tutkimusryhmän johtaja, Oulun yliopiston dosentti Olli Loukola.
Loukolan mukaan kokeet suunniteltiin niin, että sattumainvaraisen onnistumisen, leikkikäyttäytymisen tai yritys ja erehdys -kokeilun mahdollisuus voitiin sulkea pois. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että kimalaisten kognitiiviset kyvyt ovat yllättävän kehittyneet.
– Emme väitä, että kimalaiset ajattelisivat kuten ihmiset. Tuloksemme kuitenkin osoittavat, että pienet aivot voivat tuottaa joustavia ratkaisuja tavoilla, joita olemme vasta alkaneet ymmärtää, Loukola kertoo.
Loukola kuvailee tutkimustulosta hyönteisversioksi vanhasta ”laatikko ja banaani” -ongelmasta. Psykologi Wolfgang Köhler osoitti yli sata vuotta sitten kokeissaan, että simpanssit kykenevät ratkaisemaan uusia ongelmia esimerkiksi pinoamalla laatikoita uusilla tavoilla tavoittellessaan katossa roikkuvaa banaania.
– Eläimen täytyy oivaltaa, että esine voidaan siirtää uuteen paikkaan ja käyttää työkaluna muuten ulottumattomissa olevan tavoitteen saavuttamiseen, Loukola kertoo.
Oulun yliopiston mukaan jo aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kimalaiset kykenevät oppimaan käyttämään työkaluja ja tekemään yhteistyötä.
Spontaneous promblem-solving in bumble bees -tutkimus on julkaistu Science-tiedejulkaisussa.
Lähde: Oulun yliopisto, Science
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten kimalainen tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
