Pienituloiselle määrätty päiväsakko voi tulevaisuudessa olla selvästi nykyistä suurempi. Oikeusministeriö ehdottaa päiväsakon vähimmäismäärän nostamista.
Korotus on suhteellisen iso, sillä sakkoa suunnitellaan nostettavaksi nykyisestä kuudesta eurosta kymmeneen euroon. Korotus olisi peräti 67 prosenttia. Jatkossa kannattaa siis pysytellä entistäkin ahkerammin kaidalla polulla.
Jatkossa päiväsakon minimi olisi 10 euroa
Muutos koskisi erityisesti pienituloisia. Jos tulot ovat niin pienet, että heidän päiväsakkonsa määräytyy nykyisin kuuden euron vähimmäismäärän mukaan, niin jatkossa se määräytyisi kymmenen eruon minimisumman mukaan.
Jos esimerkiksi rikoksesta määrättäisiin 20 päiväsakkoa, niin vähimmäissakon yhteissumma nousisi nykyisestä 120 eurosta 200 euroon. Sen sijaan 50 päiväsakon kohdalla summa nousisi 300 eurosta 500 euroon. Halvimmalla tietenkin pääsee, että jättää rikokset tekemättä.
Ehdotus on parhaillaan lausuntokierroksella. Siitä voi antaa lausuntoja 30. syyskuuta 2026 saakka. Kyse on vasta hallituksen esityksen luonnoksesta, eikä korotus ole vielä voimassa.
Suomessa sakkorangaistus muodostuu yleensä kahdesta asiasta. Sakko lasketaan päiväsakkojen lukumäärästä ja yhden päiväsakon suuruudesta.
Saman suuruinen sakkorangaistus tuntuisi mahdollisimman oikeudenmukaiselta.
Rikoksen vakavuus vaikuttaa siihen, kuinka monta päiväsakkoa määrätään. Rikoksentekijän taloudellinen asema puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon yksi päiväsakko maksaa. Parempituloinen maksaa aina enemmän. Tavoitteena on, että saman suuruinen sakkorangaistus tuntuisi mahdollisimman oikeudenmukaiselta erilaisissa tuloluokissa.
Järjestelmässä on kuitenkin ollut kohtuullisena pidetty alaraja. Yhden päiväsakon hinta on tällä hetkellä vähintään kuusi euroa, vaikka tulot jäisivät tätä pienemmäksi. Nyt alaraja halutaan nostaa kymmeneen euroon.
Korotusta perustellaan ennen kaikkea rahan arvon heikkenemisellä. Päiväsakkojärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1921. Järjestelmää uudistettiin laajasti viimeksi vuonna 1999.
Tulojen perusteella määräytyvät suuremmat päiväsakot mukautuvat käytännössä taloudellisen tilanteen muutoksiin, koska niiden suuruus lasketaan henkilön itse työllään tienaamistaan tuloista.
Oikeudenmukainen jakautuminen
Oikeusministeriön mukaan rahan arvon aleneminen onkin yksi peruste vähimmäissumman tarkistamiselle, mutta asiassa on myös muita, yhteiskunnallisia näkökulmia.
Esityksessä puhutaan myös kriminaalipolitiikan jakamistavoitteesta. Kansankielellä kyse on siitä, miten rikollisuudesta aiheutuvat haitat ja kustannukset jakautuvat yhteiskunnan, rikoksen uhrin ja rikoksentekijän kesken. Eli siitä, että ihmisellä on oltava myös velvollisuuksia, eikä pelkästään oikeuksia.
Ministeriön mukaan vähimmäissakon korottaminen edistäisi tämän vastuun oikeudenmukaista jakautumista. Ideana on, että jatkossa kymmenen euron päiväsakon vähimmäismäärä kirjattaisiin suoraan rikoslakiin, kun se aiemmin on pantu täytäntöön asetuksella.
Taustalla on perustuslakivaliokunnan jo vuonna 2016 esittämä kanta. Valiokunnan mukaan rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen ja asian merkityksen vuoksi päiväsakon vähimmäismäärästä on perusteltua säätää lain tasolla eikä jättää sitä pelkästään valtioneuvoston asetuksen varaan.
Lakimuutoksen yhteydessä päivitettäisiin myös päiväsakkoja koskevia vanhentuneita lainsäädäntöviittauksia.
Lähde: Lausuntopalvelu
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten oikeus, Poliisi Suomi, raha euro tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
