Myrskyt ja kovat tuulet ovat iskeneet 2020-luvun aikana eniten läntisen Suomen metsiin.
Eniten myrskytuhoista ovat kärsineet Pohjanmaa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa sekä Satakunta metsäpinta-alaan suhteutettuna, kertoo Suomen metsäkeskus.
Metsätuhoja on tilastoitu
Suomen metsäkeskus on saanut ilmoituksia yksityismetsistä myrskytuhojen seurauksena tehtävistä hakkuista noin 182 000 hehtaarin edestä tällä vuosikymmenellä. Se vastaa noin 1,4 prosenttia yksityismetsien kokonaisesta pinta-alasta.
Viime vuosina myrskytuhohakkuita on ilmoitettu tehtäväksi yksityismetsissä vuosittain keskimäärin noin 20 000 hehtaarilta.
Myrskyt ja kovat tuulet ovat aiheuttaneet eniten tuhoja Pohjanmaan maakuntien sekä Satakunnan yksityismetsissä. Suuremmilta myrskytuhoilta on sen sijaan vältytty Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Lapissa.
Suomen yksittäisistä kunnista vaurioita on aiheutunut erityisesti Eurajoen metsissä. Metsänkäyttöilmoitusten perusteella myrskytuhoja on ilmennyt jopa neljänneksellä kunnan yksityismetsien pinta-alasta.
”Kun maa ei ole jäässä, puiden juuristo saa maaperästä vähemmän tukea.”
Länsirannikolla ja Pirkanmaalla tuhoja aiheutti erityisesti vuodenvaihteessa riehunut Hannes-myrsky. Taivalkosken yksityismetsissä tuhoa synnytti erityisesti Paula-myrsky vuonna 2021.
Myrskytuhojen riski metsissä kasvaa vuosi vuodelta talvien lämmetessä, routajakson pituuden lyhentyessä ja roudattoman maan ajan pidentyessä erityisesti Etelä- ja Keski-Suomen alueella.
– Kun maa ei ole jäässä, puiden juuristo saa maaperästä vähemmän tukea ja juuripaakku kääntyy helpommin. Silloin voimakkaat tuulet voivat kaataa puita ja aiheuttaa tuhoja, kertoo tiedotteessa varavalmiuspäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta.
Myrskyjä ei luonnollisesti ole mahdollista estää. Sen sijaan metsänhoidolla voidaan vahvistaa puita kestämään paremmin myrskyjen vaikutuksia.
Taimikon hoitaminen auttaa selviytymään
Oikeaan aikaan tehty taimikonhoito antaa kasvatettaville puille riittävästi kasvutilaa, minkä ansiosta niille kehittyy vahva runko ja laaja juuristo. Tämän seurauksena ne eivät kaadu helposti edes voimakkaassa tuulessa.
Myös harvennukset on hyvä tehdä oikeaan aikaan ja välttää suosituksia voimakkaampia harvennuksia. Tuuli voi kaataa puita pian harvennuksen jälkeen.
Tuulituhoille herkkä on erityisesti kuusi. Tuoreet maahan kaatuneet tai vaurioituneet puut tarjoavat lisääntymispaikkoja tuhohyönteisille, mikä voi johtaa tuhojen laajenemiseen.
Hostikan mukaan eri puulajien esiintyminen on hyväksi metsälle, sillä se esimerkiksi hajauttaa tuhoriskiä.
– Sekametsä kestää yhden puulajin metsää paremmin erilaisia tuhoja ja on hyvä myös luonnon monimuotoisuuden kannalta, Hostikka kertoo.
Lähde: Suomen metsäkeskus
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten luonto, metsä, myrsky tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
