Saimaannorpan kanta on kasvanut maltillisesti. Metsähallituksen lokakuun lopulla julkaisema saimaannorpan vuoden 2026 kanta-arvio on 545 yksilöä.
Kanta on kasvanut hieman viime vuodesta heikoista pesimäolosuhteista huolimatta. Vuonna 2025 vastaava kanta-arvio oli nimittäin 530 yksilöä.
Norppakanta kasvoi
Kuutteja arvioitiin syntyneen 116. Määrä oli pari yksilöä enemmän kuin viime vuonna. Saimaannorppien pesintää on pyritty turvaamaan apukinosten ja keinopesien avulla. Tänä vuonna havaituista kuuteista lähes 90 prosenttia syntyi apukinoksiin ja keinopesiin.
Osa kuuteista jäi kuitenkin ilman pesän suojaa jo varhain. Havaittu pesäpoikaskuolleisuus oli tänä vuonna pelättyä pienempi, 13 prosenttia, mutta todellinen kuolleisuus on todennäköisesti ollut suurempaa.
Saimaannorppakanta on kasvanut 2010-luvulta suojelutoimien, erityisesti kalastusrajoitusalueiden laajentumisen ja yhtenäistymisen ansiosta. Nykyään norppaa voi tavata lähes kaikkialla Saimaalla.
Olosuhteet saimaannorpan pesinnälle heikkenevät talvien lauhtuessa ilmastonmuutoksen seurauksena. Vaikeutuvien pesimäolosuhteiden lisäksi kannan kasvua hidastaa norppien joutuminen kalanpyydyksiin, kuten verkkoihin.
Arviossa hyödynnetään myös muita havaintoaineistoja.
Saimaannorpan kanta-arvio kuvaa kyseisen vuoden tammikuun yksilömäärää, jossa eivät ole mukana keväällä syntyvät kuutit. Kyseessä on pesälaskennoissa havaittujen pesien sijaintiin ja määrään sekä syntyneisiin poikasiin perustuva asiantuntija-arvio.
Arviossa hyödynnetään myös muita havaintoaineistoja, kuten kuolleisuutta, jääpeittoaikana tehtyjä norppahavaintoja ja turkkikuvioiden perusteella tunnistettuja yksilöitä.
Metsähallituksen mukaan saimaannorpan pesimä- ja laskentaolosuhteet ovat olleet heikot jo kolmena peräkkäisenä vuotena, mikä lisää kanta-arvion epävarmuutta. Samalla saimaannorppien kuolleisuus on ollut suurta.
Viime talvi on poikkeuksellisen vähäluminen, ja kevät saapui aikaisin. Tämä johti siihen, ettei saimaannorppien pesintään käyttämiä luonnonkinoksia ollut käytännössä ollenkaan.
Pesäaineisto jäi tämän vuoksi suppeaksi
Heikon lumi- ja jäätilanteen vuoksi pesälaskennassa keskityttiin rantaviivan tarkastamisen sijaan pääosin apukinosten ja keinopesien tarkastamiseen. Pesäaineisto jäi tämän vuoksi suppeaksi.
– Talvien lauhtumisen myötä perinteiseen lumipesälaskentaan perustuvan kanta-arvion epävarmuus kasvaa. Siksi kanta-arviossa hyödynnetään nykyään aiempaa monipuolisemmin myös muita havaintoaineistoja, kertoo tiedotteessa eritysasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksen Luontopalveluista.
Lähde: Metsähallitus
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten luonto, norppa tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
