Italialainen huijasi miljoonan EU:n elpymisrahastosta – Suomi on yksi nettomaksajista

Uutiset Toimittaja:

Euroopan syyttäjänvirasto EPPO tutkii jälleen Italiassa epäiltyä miljoonan euron petosta.

Tutkinnassa epäillään, että koronapandemian jälkeen perustetun EU:n elpymisrahaston varoja on käytetty väärin tekaistujen verkkokauppahankkeiden avulla. Kyse ei ole Italian omista varoista, vaan EU:n yhteisestä elpymisrahastosta, jossa Suomi on yksi nettomaksajista.

EU-elpymispaketti osoittautui virheeksi

Euroopan unioni perusti historiallisen elvytyspaketin vauhdittamaan talouksien toipumista koronakriisin jälkeen. Se rahoitetaan EU:n yhteisellä velanotolla.

Jäsenmaat vastaavat velan takaisinmaksusta yhteisesti EU-budjetin kautta, Suomi mukaan lukien. Suomen arvioitu maksuosuus paketista on noin 6,6 miljardia euroa. Tukia palautuu maahamme tästä summasta alle puolet. EPPO:n mukaan tällä kertaa tutkinnan kohteena oleva italialainen yrittäjä hallinnoi useita verkkokauppa-alalla toimivia yrityksiä.

Tutkijoiden epäilyn mukaan yritykset laativat vääriä laskuja ja muuta asiakirja-aineistoa saadakseen näyttämään siltä, että yrityksille oli rakennettu kansainvälisiä verkkokaupparatkaisuja. Todellisuudessa hankkeita ei koskaan toteutettu.

Yritykset hakivat tukia ja lainoja SIMEST-rahoituslaitokselta. Varojen tarkoituksena on tukea italialaisten yritysten kansainvälistymistä. Kun rahat oli saatu, niitä siirrettiin tutkinnan mukaan kyseenalaisin järjestelyn pääepäillyn hallitsemille yrityksille muka korvauksena palveluista, joita ei koskaan ollut olemassa.

Viranomaiset ehtivät pysäyttää puolet rahoista.

Petoksen arvoksi arvioidaan noin miljoona euroa. Viranomaiset ehtivät pysäyttää puolet rahoista ennen niiden maksamista, mutta noin 500.000 euroa oli jo ehditty maksaa ulos. Tapaus ei ole yksittäinen.

Pelkästään kesäkuun ensimmäisten päivien aikana EPPO tiedotti Italiassa useista erillisistä EU-varoihin liittyvistä tutkinnoista. Napolissa tutkitaan petosta, mikä liittyy elpymisrahaston pk-yrityksille tarkoitettuihin tukiin.

Lisäksi tutkinnassa on Palermossa tapahtunut mahdollinen eläinterveydenhuollon EU-rahojen väärinkäyttö. Lisäksi Bolognassa, Torinossa sekä Palermossa jatketaan massiivista, yli 42 miljoonan euron arvonlisäveropetokseen liittyvää tutkintaa.

Vuonna 2024 viranomaiset tutkivat jopa 600 miljoonan euron suuruista petoskokonaisuutta, joka liittyi EU:n elpymisrahastoon. Ja nämä ovat ainoastaan ne väärinkäytökset, jotka ovat tulleet esille.

512 elpymisrahastoon liittyvää tutkintaa

Taustalla on huomattavasti suurempi ilmiö. Euroopan syyttäjänviraston EPPO mukaan EU koronapandemian jälkeen perustettuun elpymisrahastoon liittyvät petostutkinnat ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina.

Viime vuoden raportin mukaan virastolla oli vuoden 2025 lopussa peräti 512 aktiivista elpymisrahastoon liittyvää tutkintaa. Näihin tapauksiin liittyvien epäiltyjen vahinkojen yhteisarvoksi arvioidaan noin viisi miljardia euroa.

EPPO käynnisti viime vuonna lähes 300 uutta elpymisrahastoon liittyvää tutkintaa. Määrä oli yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Samalla elpymisrahastoon liittyvät petosepäilyt muodostavat yhä suuremman osan viraston työstä. Vuonna 2025 niiden osuus kaikista EU menopuolen petostutkinnoista nousi jo 21 prosenttiin.

Valtaosa tapauksista liittyy Italiaan. EPPO mukaan 512 aktiivisesta tutkinnasta peräti 331 koskee Italiaa. Viraston mukaan suuri tapausmäärä välttämättä tarkoita, että petoksia tehtäisiin Italiassa enemmän kuin muualla Euroopassa.

Viraston mukaan petokset ovat luonteeltaan piilorikollisuutta.

Yksi merkittävä syy on Italian talousrikospoliisin Guardia di Finanzan tehokas työ epäiltyjen väärinkäytösten havaitsemisessa. Suomessa tutkintoja on nolla, eli ei yhden ensimmäistäkään.

EPPO mukaan huolestuttavinta on kuitenkin se, että petosten todellinen määrä voi olla huomattavasti havaittua suurempi. Viraston mukaan petokset ovat luonteeltaan piilorikollisuutta, jonka tarkoituksena on pysyä viranomaisten ulottumattomissa. Siksi tutkintojen määrä kertoo ennen kaikkea havaituista tapauksista, eikä koko ongelman laajuudesta.

Huolta on herättänyt myös Euroopan tilintarkastustuomioistuimen arvio. Tilintarkastustuomioistuin varoitti keväällä 2026, että EU:n budjetti on elpymisrahaston osalta riittämättömästi suojattu etenkin petoksia vastaan. Sen mukaan väärinkäytettyjä varoja ei välttämättä saada kaikissa tapauksissa koskaan perittyä takaisin.

Suomessa on käyty kiivasta keskustelua hyvinvointialueiden rahoituksesta, valtion velasta ja julkisten palveluiden leikkauksista.

Samaan aikaan Euroopan syyttäjänvirasto tutkii EU:n elpymisrahastoon liittyviä petoksia, joiden epäilty kokonaisarvo on jo noin viisi miljardia euroa. Summa vastaa lähes viidesosaa Suomen hyvinvointialueiden koko vuoden rahoituksesta.

Lähde: EPPO

Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten , , , tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.