Virus leviää Kreikassa – kymmeniä sairaalahoidossa

Matkailu Toimittaja:

Länsi-Niilin virus on hyttysten levittämä virus. Virusta esiintyy luonnossa erityisesti lintujen ja hyttysten välisessä tartuntakierrossa.

Ihminen saa tartunnan tavallisimmin virusta kantavan hyttysen pistosta. Virus ei leviä tavallisessa kanssakäymisessä ihmisestä toiseen.

Valtaosa ihmisistä ei saa oireita

Suurin osa tartunnoista jää huomaamatta. Arviolta noin 80 prosenttia tartunnan saaneista ei saa lainkaan oireita.

Ateena, Kreikka

Oireita saavilla tauti muistuttaa usein influenssaa ja siihen voi liittyä kuumetta, päänsärkyä, lihas- ja nivelkipuja, väsymystä, pahoinvointia ja joskus ihottumaa.

Pienelle osalle tartunnan saaneista kehittyy kuitenkin vakava, keskushermostoon vaikuttava tauti, kuten aivokalvontulehdus tai aivotulehdus.

Vakavan taudin riski kasvaa etenkin iän myötä. Perussairaudet tai heikentynyt immuunipuolustus lisäävät riskiä. Vakava tautimuoto voi johtaa kuolemaan.

Virukseen ei ole ihmisille tarkoitettua rokotetta.

Virukseen ei ole ihmisille tarkoitettua rokotetta eikä erityistä viruslääkettä, joten hoito perustuu oireiden ja vakavissa tapauksissa komplikaatioiden hoitamiseen. Tartuntojen ehkäisyssä olennaista on suojautua hyttysten pistoilta.

Ateena, Kreikka

Virus löydettiin ensimmäisen kerran Ugandan Länsi-Niilin alueelta vuonna 1937, mistä se on saanut nimensä.

Kreikan terveysviranomaiset ovat nyt valmiustilassa Länsi-Niilin viruksen leviämisen kiihtyessä. Maassa on todettu 47 uutta tartuntaa ja neljä uutta virukseen liittyvää kuolemaa yhden viikon aikana.

Vahvistettuja tartuntoja on nyt yhteensä 157 ja kuolleita 13. Tartuntoja on havaittu jo 45 kunnassa viidellä eri alueella. Tartuntoja on ollut Attikassa, Thessaliassa, Keski-Makedoniassa, Peloponnesoksella ja Keski-Kreikassa.

Kymmeniä potilaita sairaalahoidossa

Sairaalahoidossa on tällä hetkellä 42 potilasta, joista 23 on tehohoidossa.

Erityisen huolestuttavaa on vakavien tautimuotojen suuri osuus todetuista tapauksista.

Hyttynen lähikuvassa. Kuva: Ekamelev

Kaikkiaan 116 potilaalla virus on aiheuttanut keskushermostoon vaikuttavia oireita, kuten korkeaa kuumetta, voimakasta päänsärkyä ja poikkeuksellista uneliaisuutta tai voimattomuutta. Kuolleiden mediaani-ikä on 82 vuotta.

Vahvistettujen tapausten määrä kertoo kuitenkin vain murto-osan viruksen todellisesta leviämisestä, koska tauti on suurimmalle osalle oireeton.

Tartuntoja voisi laskennallisesti olla noin 22 000.

Kreikan kansallisen kansanterveysjärjestön EODY:n arvion mukaan jokaista diagnosoitua tapausta kohden voi olla noin 140 havaitsematta jäänyttä tartuntaa.

Jos suhdetta sovelletaan nyt vahvistettuihin 157 tapaukseen, niin tartuntoja voisi laskennallisesti olla noin 22 000.

Kyse ei kuitenkaan ole todetusta tartuntamäärästä vaan arviosta, joka havainnollistaa oireettomien ja diagnosoimattomien tartuntojen mahdollista määrää.

Erityisen paljon tapauksia on havaittu Itä-Attikassa. Spata-Artemidan kunnassa tartuntoja on todettu 16, ja niistä 14:ssä on ilmennyt keskushermosto-oireita.

Leviää ihmisiin hyttysten kautta

Markopoulo Mesogaiasin kunnassa tapauksia on 13, joista 11 on ollut keskushermostoon vaikuttavia. Larissassa vahvistettuja tapauksia on 11.

Kreikkalaisen hygienian ja epidemiologian professorin Gkikas Magiorkiniksen mukaan varikset, harakat ja närhet voivat kantaa virusta.

Hyttynen voi saada tartunnan imiessään verta infektoituneesta linnusta ja levittää viruksen myöhemmin ihmiseen. Kreikassa onkin tehostettu hyttysten torjuntaa.

Viranomaiset tekevät kohdennettuja torjuntakäsittelyjä alueilla, joilla hyttysiä esiintyy runsaasti. Itä-Attikassa toimia tehdään paikoin päivittäin ja torjuntaryhmät ovat käyneet myös kiinteistöillä.

Viranomaiset suosittelevat hyttyskarkotteiden käyttöä.

Erityistä huomiota kiinnitetään seisovaan veteen, sillä pienikin vesimäärä voi tarjota hyttysille lisääntymispaikan. Torjuntaa kohdistetaan esimerkiksi viemäreihin ja hautausmaille.

Myös asukkaita ja matkailijoita kehotetaan suojautumaan hyttysten pistoilta.

Viranomaiset suosittelevat hyttyskarkotteiden käyttöä sekä seisovan veden poistamista pihoilta ja parvekkeilta. Vettä voi jäädä esimerkiksi kukkaruukkujen aluslautasille, ämpäreihin ja muihin avoimiin astioihin.

Iltaisin kannattaa mahdollisuuksien mukaan käyttää ihoa peittäviä vaatteita etenkin alueilla, joilla virusta on todettu tavallista enemmän.

Lähde: Kreikan terveysviranomainen

Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten , , , tai laajemmin samasta aihealueesta Matkailu -osioistamme.