Yliopiston professori sanoi luennolla, että tekoäly tulee väistämättä osaksi lähes kaikkia töitä, tosin joillekin se tarkoittaa oman työnkuvansa vaikeutumista.
Kun tekoäly hoitaa niin sanotut rutiinihommat, jää ammattilaisille enemmän aikaa analysoivaan ja tulkintaa vaatiiviin tehtäviin. Tällöin asiantuntijuuden on oltava rautaista.
Tekoäly vie työt, ei välttämättä työpaikkoja
Muutos on käynnissä jo eurooppalaisilla työpaikoilla. Erityisesti perinteiset toimisto- ja hallintotehtävät ovat tekoälyn vaikutuksille alttiita.
Kreikassa muutos näkyy esimerkiksi vakuutusyhtiössä, jossa sairausvakuutuksen korvaushakemuksen käsittely vei vielä kaksi vuotta sitten keskimäärin 14 päivää. Nyt tekoäly käsittelee saman prosessin noin minuutissa. Korvaus voidaan maksaa seuraavana päivänä.
Kyse ei ole vain yksittäisestä kokeilusta. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tutkimusten mukaan juuri hallinto- ja toimistotyöt kuuluvat generatiiviselle tekoälylle kaikkein altteimpiin ammatteihin.
Kreikkalaisen Archeiothiki-yhtiön kehittämä AI Flows käsittelee noin 1 500 korvaushakemusta päivässä vakuutusyhtiön leivissä. Järjestelmä lukee esimerkiksi lääkärinlausuntoja, tutkimustuloksia, laskuja ja vakuutustietoja ja vertaa niitä vakuutusehtoihin ja yhtiön sääntöihin.
Samalla voidaan havaita mahdollisia väärinkäytöksiä.
Tekoälyn ansiosta yhtiö pystyy tarkistamaan kaikki tapaukset sen sijaan, että tarkastus kohdistuisi vain otokseen. Samalla voidaan havaita mahdollisia väärinkäytöksiä, jotka olisivat aikaisemmin saattaneet jäädä huomaamatta.
Vastaavaa teknologiaa käytetään pankkialalla yritysten ESG-tietojen tarkastamiseen. Työntekijän on voinut aiemmin joutua etsimään satoja tietoja jopa 400–500-sivuisista yritysraporteista.
Yhden tarkastuksen tekemiseen kului aikaisemmin noin 16 työtuntia. Tekoäly pystyy etsimään ja käsittelemään tarvittavat tiedot murto-osassa tästä ajasta.
Hallinnolliset ja toimistotyöt nousivat generatiiviselle tekoälylle kaikkein altteimmaksi ammattiryhmäksi, millä muutos koetaan ensimmäisenä.
Nämä tehtävät korvataan ensimmäisenä
Erityisen alttiita ovat esimerkiksi tietojen syöttämiseen liittyvät tehtävät, kirjanpito- ja taloushallinnon työt sekä hallinnolliset sihteeritehtävät.
Vauraissa maissa noin joka kolmannessa työpaikassa ainakin osa työtehtävistä altistuu generatiivisen tekoälyn vaikutuksille.
Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen JRC:n julkaiseman tutkimuksen mukaan 30 prosenttia EU:n työntekijöistä käytti tekoälytyökaluja työssään jo viime vuonna. Käyttö korostui toimistotyössä.
Tekoälyn vaikutukset eivät myöskään jakaudu tasaisesti miesten ja naisten välillä. ILO:n mukaan naisvaltaiset ammatit ovat lähes kaksi kertaa niin usein alttiita generatiiviselle tekoälylle kuin miesvaltaiset ammatit.
Naiset työskentelevät miehiä useammin hallinnollisissa tehtävissä.
Naisvaltaisista ammateista osuus on 29 prosenttia ja miesvaltaisista 16 prosenttia.
Yksi keskeinen syy on se, että naiset työskentelevät miehiä useammin hallinnollisissa tehtävissä, toimistotöissä ja erilaisissa tukitehtävissä.
Tällaisia rutiineja tekoäly pystyy jo automatisoimaan. Samalla katoaa työpaikkoja. Automaatio mahdollistaa myös sellaisen työn tekemisen, johon yrityksillä ei aikaisemmin ollut riittävästi ihmisiä.
ILO pitää ainakin toistaiseksi todennäköisempänä, että tekoäly muuttaa ammatteja kuin hävittää ne kokonaan. Syynä on se, että harva ammatti koostuu pelkästään tehtävistä, jotka tekoäly pystyy nykyisin hoitamaan alusta loppuun.
Sen sijaan esimerkiksi tiedon etsiminen, asiakirjojen läpikäynti, tietojen syöttäminen ja rutiininomaiset tarkastukset voidaan automatisoida.
Se voi kuitenkin tarkoittaa, että saman työmäärän tekemiseen tarvitaan tulevaisuudessa vähemmän ihmisiä. Seuraava suuri muutos saattaa näkyä julkisella sektorilla.
Lähde: ILO
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten tekoäly, toimisto tai laajemmin samasta aihealueesta Digi -osioistamme.
