Tuoreen tutkimuksen mukaan huvikseen lukeminen on yhteydessä parempaan muistiin ja keskittymiseen, mielenterveyteen ja hyvinvointiin.
Vanhemmalla iällä lukeminen voi puolestaan suojata kognitiiviselta heikkenemiseltä ja pienentää muistisairauksien riskiä.
Lukeminen lisää aivoterveyttä
Kirjaan tarttuminen voi tehdä aivoille enemmän hyvää kuin moni tulee ajatelleeksi. Osa ajattelee, että lukeminen on tylsää. Juuri siinä on koko homman juju.
Hyvän kirjan löytäessään ei edes huomaa, miten paljon tulee lukeneeksi.
Cambridgen yliopiston tutkijoiden julkaisema tutkimuskatsaus julkaistiin maanantaina 15. syyskuuta Psychological Medicine -tiedelehdessä.
Tutkijat kokosivat yhteen aiempaa tutkimustietoa lukemisen yhteydestä aivojen terveyteen, kognitiivisiin kykyihin, hyvinvointiin ja mielenterveyteen.
Erityisen kiinnostavia tuloksia saadaan lasten kohdalla.
Tulosten perusteella hyötyjen saamiseksi ei tarvitse lukea klassikkokirjallisuutta tai erityisen vaativia teoksia. Olennaisempaa on itse lukeminen ja erityisesti se, että ihminen lukee omasta halustaan.
Lukemisen yhteydessä havaittuja hyötyjä löytyy eri ikäryhmistä, mutta erityisen kiinnostavia tuloksia saadaan lasten kohdalla.
Tutkijoiden aiemmassa, yli 10 000 lasta ja nuorta käsittäneessä tutkimuksessa, varhain huvikseen lukemisen aloittaneet pärjäsivät myöhemmällä iällä paremmin muun muassa muistia, tarkkaavaisuutta ja muita ajattelun taitoja mittaavissa testeissä.
Heillä havaittiin myös vähemmän mielenterveyden ongelmia sekä enemmän unta ja vähemmän ruutuaikaa.
Tutkimustulokset ovat ajankohtaisia myös Suomessa
Tutkimuksessa havaittiin eroja myös aivojen rakenteessa. Huvikseen lukeneilla lapsilla oli aivoissa suurempi pinta-ala ja tilavuus useilla kognitiivisiin toimintoihin ja mielenterveyteen liittyvillä aivoalueilla.
Tutkimuksen perusteella noin 12 tuntia viikossa vapaaehtoisesti lukeneilla lapsilla oli paras mahdollinen kognitiivinen suoriutumisen taso.
Tutkimustulokset ovat ajankohtaisia myös Suomessa. Tuoreet PISA 2025 -tulokset osoittavat, että suomalaisnuorten lukutaito heikkeni edellisestä, vuoden 2022 mittauksesta.
Suomen lukutulokset ovat nyt alempana kuin missään PISA-mittauksessa ennen vuotta 2022. Lasku on jatkunut jo noin kahden vuosikymmenen ajan.
Lukemisesta on hyötyä varhaislapsuudesta aikuisuuteen asti.
Suomi sijoittuu edelleen OECD-maiden keskiarvon yläpuolelle. Vuonna 2025 suomalaisista 15-vuotiaista 74 prosenttia saavutti lukutaidossa vähintään perustason, kun OECD-maiden keskiarvo oli 69 prosenttia. Samalla heikkojen lukijoiden osuus on kuitenkin kasvanut voimakkaasti.
Lukemisesta on hyötyä varhaislapsuudesta aikuisuuteen asti. Tutkimuskatsauksessa lukeminen yhdistyi aikuisilla esimerkiksi vähäisempään stressiin, rentoutumiseen ja kykyyn tarkastella asioita erilaisista näkökulmista. Suosittele lukemista kaikille kapeakatseisille.
Aivoja aktivoiva vapaa-ajan tekeminen, kuten lukeminen, on puolestaan yhdistetty hitaampaan kognitiiviseen heikkenemiseen ja pienempään dementiariskiin iäkkäämmillä ihmisillä. Yhdessä lukemisesta voi olla vielä lisähyötyä. Kirjakerhot ja muut lukuryhmät tarjoavat aivoille tekemisen lisäksi sosiaalisia kontakteja.
Lähde: Psychological Medicine
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten aivot, lukeminen tai laajemmin samasta aihealueesta Terveys -osioistamme.
