Suomalaisilta yritettiin huijata Finanssialan tuoreen selvityksen mukaan 60 miljoonaa euroa vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon aikana.
Pankit onnistuivat torjumaan niistä yli puolet, kertoo Kybertuvallisuuskeskus viikkokatsauksessaan.
Pankit estivät tai palauttivat edellä mainitusta summasta 31,7 miljoonaa euroa. Rikollisille päätyi silti noin 28,3 miljoonaa euroa.
Rikollisille päätyi 30 miljoonaa euroa
Luvut olivat melko samanlaisia vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla. Finanssialan mukaan silloin rikollisille päätyi 30 miljoonaa euroa, ja estettyä tai palautettua saatiin 28 miljoonaa euroa.
Huijausyritysten lukumäärä kasvoi tänä vuonna lähes kolmanneksella edellisvuoden ensimmäiseen puoliskoon verrattuna. Pankit tilastoivat tammi-kesäkuussa yhteensä noin 20 000 huijausyritystä, joista 6 000 onnistui ja 14 000 torjuttiin.
– Huijauksia siis tehtaillaan yhä enemmän, ja kerralla huijatut summat ovat pienempiä: sekä torjuttujen että läpi menneiden huijausten lukumäärät kasvoivat selvästi samaan aikaan, kun yhteenlaskettu rahasumma pieneni, kertoo Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm tiedotteessa.
Huijausmenetelmissä on tapahtunut muutos. Perinteisten tietojenkalastelu- ja sijoitushuijausten lisäksi rikolliset pyrkivät hyödyntämään kalasteltuja tietoja uudenlaisilla tavoilla.
Huijaukset ovat yhä yleisempiä ja menetelmät kehittyvät nopeasti.
Yksi rikollisten uusista keinosta on pankkitunnusten hyödyntäminen tunnistusvälineenä rahan suoran varastamisen sijaan. Rikollinen voi Saxholmin mukaan perustaa tunnusten kalastelun jälkeen asiakkuuden toiseen pankkiin ja hankkia elektronisen SIM-kortin ja mobiilivarmenteen hankkiakseen esimerkiksi pikavippejä.
Toimitusjohtaja- ja laskuhuijaukset olivat alkuvuonna ainoa huijaustyyppi, jossa estettyjen tai palautettujen maksujen osuus oli läpimenneitä huijauksia pienempi. Rikollisille meni 4,9 miljoonaa euroa ja pankit onnistuivat torjumaan tai pysäyttämään 0,4 miljoonaa euroa.
Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan selvitys osoittaa, että huijaukset ovat yhä yleisempiä ja menetelmät kehittyvät nopeasti. Epäilyttävään yhteydenottoon kannattaa siis suhtautua rauhallisesti, eikä esimerkiksi pankki- tai korttitietoja tule luovuttaa puhelimitse tai viestin välityksellä.
Lähteet: Traficomin Kyberturvallisuuskeskus, Finanssiala
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten pankki, raha euro, tietoturva tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
