Musiikki on suomalaisille edelleen jopa poikkeuksellisen tärkeä osa elämää. Asia käy ilmi Musiikkituottajat – IFPI Finlandin ja Teoston Musiikinkuuntelu Suomessa 2026 -tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan 51 prosenttia suomalaisista pitää musiikkia erittäin tärkeänä ja 40 prosenttia jokseenkin tärkeänä itselleen.
Musiikki tuo iloa elämään
Musiikista saa merkittävää iloa elämäänsä 85 prosenttia, ja 76 prosenttia kokee sen tarjoavan itselleen syviä elämyksiä.
Tutkimuksen perusteella musiikin merkitys korostuu erityisesti epävarmoina aikoina. Jopa 71 prosenttia suomalaisista kertoo musiikin olevan erityisen tärkeää silloin, kun elämässä on vaikeaa.
– Suomalaiset kokevat musiikin ennen kaikkea yhteisöllisenä voimana. Lähes 60 prosenttia kertoo musiikkimaun yhdistävän heitä muihin ihmisiin, ja yli puolet tuntee yhteyttä samoista artisteista tai kappaleista pitäviin, kertoo tiedotteessa tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista.
– Musiikilla on myös konkreettinen vaikutus ihmisten välisiin suhteisiin. Lähes puolet suomalaisista kertoo saaneensa uusia tuttavuuksia tilanteissa, joissa on kuunneltu musiikkia, Tervonen jatkaa.
K-popin suosion kasvu on jatkunut
Suomalaisten musiikkimaku on pysynyt monipuolisena. Suosituimpia musiikkityylejä ovat suomenkielinen pop, perinteinen rock ja englanninkielinen pop, jotka 53 prosenttia koki mieluisana.
Seuraavaksi suosituimpia lajityyppejä ovat tutkimuksen perusteella metalli ja iskelmä, joita 40 prosenttia suomalaisista pitää mieluisana. Rapin ja hiphopin sekä hieman yllättäen myös korealaisen K-popin suosion kasvu on jatkunut erityisesti nuorten keskuudessa.
Musiikkimaku vaihtelee iän mukaan. Alle 25-vuotiaiden kohdalla korostuvat rap, suomenkielinen pop ja englanninkielinen pop. Vanhemmissa ikäryhmissä suosituimpien joukkoon nousevat puolestaan iskelmä ja perinteinen rock.
Kotimaisen musiikin arvostus on pysynyt vahvana suomalaisten keskuudessa.
Musiikkikulttuuria kannattaa yhteiskunnassa aktiivisesti tukea.
– Tutkimuksen mukaan 84 prosenttia suomalaisista on iloisia siitä, että Suomessa on oma musiikkikulttuurinsa ja omat musiikintekijänsä. Lisäksi 77 prosenttia kokee, että musiikkikulttuuria kannattaa yhteiskunnassa aktiivisesti tukea ja vaalia, Tervonen kertoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa laajemmin myös suomalaisten suhtautumista tekoälyyn musiikissa. Tekoälymusiikki saa laajalti tyrmäyksen, sillä 70 prosenttia kertoo, ettei lähtökohtaisesti haluaisi kuulla tekoälyn tekemää musiikkia.
Kuusi kymmenestä suomalaisesta haluaa tietää, onko kuunneltu musiikki tekoälyn luomaa. Tutkimuksen mukaan tekoälyn käyttöön suhtaudutaan myönteisemmin käytännön arjen toimintojen, kuten ohjeiden etsimisen tai verkkokauppaostosten löytämisen tukena.
Tekoälystä ei innostuta
– Sen sijaan tekoälyn käyttöön työkaluna musiikin säveltämisessä tai esittämisessä suhtautui tutkimuksen mukaan myönteisesti vain 13 prosenttia suomalaisista, Tervonen kertoo.
Musiikinkuuntelu Suomessa 2026 -tutkimus tuotti tietoa pidemmän aikavälin muutoksista suomalaisten musiikinkuuntelutavoissa 13. kertaa.
Tutkijana toimi johtava tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista tukenaan Johanna Laitinen Teostosta sekä Tommi Kyyrä Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:stä. Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan tämän linkin kautta.
Lähde: Teosto
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten K-Pop, Mirella, musiikki, Nelli Matula, Stray Kids tai laajemmin samasta aihealueesta Viihdeuutiset -osioistamme.
