Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan presidentit aikovat tavata ensi viikolla Kiinassa. Donald Trumpin, Vladimir Putinin ja Xi Jinpingin tapaaminen herättää kysymyksiä.
Aihetta tullaan käsittelemään kuumeisesti myös Suomessa. Kolmen suurvallan neuvottelut voivat vaikuttaa suoraan Euroopan turvallisuuteen.
Vaikutuksia myös Suomelle ja suomalaisille
Suomen kannalta on tärkeintä, että suurvallat eivät ryhdy sopimaan pienempien maiden tulevaisuudesta muiden selän takana. Valkoinen talo vahvisti perjantaina, että presidenttien tapaaminen on tarkoitus järjestää Kiinan Shenzhenissä 18.–19. marraskuuta pidettävän APEC-huippukokouksen yhteydessä.
Kokouksen keskeiseksi aiheeksi on ilmoitettu ydinaseiden vähentäminen. Trumpin hallinnon mukaan presidentti pitää ydinaseiden leviämistä vakavana uhkana ja haluaa keskustella niiden määrän rajoittamisesta. Myös Iranin sota on esillä.
Sen sijaan Ukrainan sodasta ei Yhdysvaltain viranomaisten mukaan ole tarkoitus neuvotella tässä kokouksessa. Venäjä ja Kiina eivät olleet vielä kommentoineet kolmenvälisestä tapaamisesta annettuja tietoja.
Suomen kannalta kokouksen tärkein kysymys liittyy Yhdysvaltain ja Venäjän suhteisiin. Suomi liittyi puolustusliitto Natoon vuonna 2023. Nato-jäsenyys tarkoittaa, että Suomi kuuluu yhteiseen puolustusjärjestelmään, jossa jäsenmaat ovat sitoutuneet auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista.
Jos Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet muuttuvat, voivat vaikutukset ulottua myös Suomeen.
Yhdysvalloilla on Natossa erityisen suuri merkitys. Yhdysvalloilla on huomattava sotilaallinen voima ja ydinaseita. Jos Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet muuttuvat, voivat vaikutukset ulottua myös Suomeen. Erityisesti Venäjän naapurimaiden kannalta on tärkeää, että Yhdysvallat pitää kiinni sitoumuksistaan.
Suurvaltojen keskusteluyhteyden paraneminen voi olla aidosti hyvä asia. Se voi vähentää sotilaallisten väärinkäsitysten ja yhteenottojen vaaraa. Ongelmalliseksi tilanne muuttuisi, jos suurvallat alkaisivat sopia Euroopan turvallisuudesta kuulematta niitä maita, joita päätökset koskevat.
Historiasta löytyy esimerkkejä tilanteista, joissa suurvallat ovat neuvotelleet pienempien valtioiden tulevaisuudesta. Tunnetuin esimerkki on vuoden 1945 Jaltan konferenssi, jossa Yhdysvaltain, Britannian ja Neuvostoliiton johtajat keskustelivat Euroopan tulevaisuudesta toisen maailmansodan loppuvaiheessa.
Sodan jälkeen Eurooppa jakautui vuosikymmeniksi läntiseen ja Neuvostoliiton hallitsemaan itäiseen vaikutuspiiriin. Itsenäisellä valtiolla on oikeus päättää omasta ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan ilman naapurimaan määräysvaltaa. Washingtonin mukaan Ukrainan sodan lopettamisesta käydään erillisiä neuvotteluja Kiovan ja Moskovan kanssa.
New START -ydinaserajoitussopimus
Yhdysvalloilla ja Venäjällä on maailman suurimmat ydinasevarastot. Kiina puolestaan on kasvattanut omaa ydinasearsenaaliaan. Yhdysvaltain ja Venäjän välinen New START -ydinaserajoitussopimus päättyi helmikuussa 2026.
Sen päättyminen jätti maiden strategiset ydinaseet ilman vastaavaa voimassa olevaa kahdenvälistä rajoitussopimusta. Uudet sopimukset voisivat vähentää asevarustelun ja ydinsodan riskiä.
Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit menevät tarkoituksella Kiinaan. Maa saa mahdollisuuden vahvistaa asemaansa kansainvälisessä politiikassa. Kiinalla on jo ennestään suuri vaikutus maailmantalouteen, kansainväliseen kauppaan ja teknologiateollisuuteen.
APEC-kokouksessa on tarkoitus käsitellä muun muassa kauppaa, talouskasvua, tekoälyä ja digitaalista taloutta. Diplomaattiset keskustelut voivat myös vähentää jännitteitä ja ehkäistä konflikteja.
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Donald Trump, Kiina, Vladimir Putin tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
