Juhannus on yksi Suomen vanhimmista ja taianomaisimmista juhlista. Keskikesän yöttömässä yössä on pitkään uskottu piilevän erityistä voimaa. Se on hetki, jolloin saattoi kurkistaa tulevaisuuteen ja rakkauden enteet olivat näkyvissä. Juhannustaikoja tehtiin aikoinaan etenkin nuorten keskuudessa, ja ne liittyivät lähes poikkeuksetta lempeen, hedelmällisyyteen ja tuleviin tapahtumiin. Listasimme nyt seitsemän legendaarista juhannustaikaa.
1. Seitsemän kukkaa tyynyn alle. Tunnetuin juhannustaioista on kerätä seitsemän erilaista luonnonkukkaa seitsemältä eri niityltä ja asettaa ne tyynyn alle juhannusyöksi. Sitten unessa pitäisi näkyä tuleva puoliso. Taika on säilynyt viihteellisenä perinteenä monien juhannuksen viettäjien keskuudessa.
2. Veden peilin ennustus. Kun juhannusyönä katsoo hiljaisuudessa lampeen, lähteeseen tai kaivoon, veden pinnassa voi ilmestyä tulevan rakkaan hahmo. Usein taika tehtiin alastomana tai yövaatteissa, mikä symboloi avoimuutta ja yhteyttä luontoon.
3. Kieriminen alastomana pellossa. Vanhojen uskomusten mukaan kieriminen alastomana kastetussa viljapellossa juhannusyönä toi onnea rakkausrintamalle. Tämä taika yhdistää luonnonvoimat, maan hedelmällisyyden ja lemmen etsinnän.
4. Käen kukunta. Käen ääntä kuuntelemalla pyrittiin ennustamaan naimaonnea. Käen kukuntojen määrä kertoi, kuinka monta vuotta kuluu ennen kuin löytää puolison. Jos käki ei kukkunut lainkaan, puoliso tulisi jo saman vuoden aikana.
5. Saunataika ja halkopino. Eräässä lemmentaikojen muodossa nuori nainen juoksi juhannusyönä saunasta halkopinolle alastomana. Uskomuksen mukaan ensimmäinen vastaan tullut mies olisi tuleva puoliso. Saunalla oli muutenkin suuri merkitys, sillä vihdan ensimmäinen lyönti saattoi sisältää enteitä tulevasta.
6. Kastetta kauneudeksi. Aamukasteella oli taianomainen merkitys. Sitä pyyhittiin kasvoille tai kerättiin liinaan, jotta iho pysyisi heleänä ja nuorekkaana. Toisaalta kaste vietiin joskus pellolle, jotta tuleva sato olisi runsas.
7. Juhannuskokko. Juhannuskokko ei ollut pelkkä juhlan kohokohta, vaan sillä uskottiin olevan voimaa karkottaa pahoja henkiä ja tuoda suojelusta sekä tulevalle sadolle että koko yhteisölle. Tulen ääressä vietetty hetki oli myös henkisesti merkityksellinen.
Juhannustaiat ovat säilyneet suomalaisessa kulttuurissa sukupolvilta toisille, ja vaikka niitä nykyään tehdään usein leikillään ne kantavat mukanaan vanhaa uskomusperinnettä ja tapaa juhlia luontoa, valoa ja rakkautta.
