Suomen kunnat etsivät uusia keinoja houkutella lapsiperheitä alueilleen. Yksi yleistyvä keino on vauvaraha eli rahallinen lahja perheille, joihin syntyy lapsi tai jotka muuttavat kuntaan vauvan kanssa. Bonusten taustalla on huoli syntyvyyden laskusta ja halu turvata kunnan elinvoimaa.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Kurikka on ottanut käyttöön 200 euron suuruisen vauvarahan. Etuus koskee 1.1.2025 jälkeen syntyneitä vauvoja sekä alle vuoden ikäisen lapsen kanssa Kurikkaan muuttavia perheitä. Hakuaikaa on vuosi lapsen syntymästä tai muutosta. Hakeminen onnistuu verkkosivujen kautta.
Kurikan vauvaraha on osa kaupungin laajempaa lapsiperheiden tukipakettia. Kaupunki tarjoaa jo entuudestaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kaikille lapsille sekä kotihoidontuen kuntalisän alle kaksivuotiaiden kotihoitajille.
Talousjohtaja Laura Ala-Renko kertoo, että vauvaraha rahoitetaan kurikkalaisen Hanna Sisko Kivelän kuolinpesän lahjoitusvaroista. Rahaa riittää arviolta noin kahdeksi vuodeksi, jos syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla.
Kurikan arvioiden mukaan pitäjässä syntyy tänä vuonna noin 120 lasta. Vauvaraha ei ole merkittävä taloudellinen tuki, mutta sen nähdään olevan tärkeä viesti siitä, että lapsiperheet ovat kunnalle arvokkaita. Työssäkäyvät lapsiperheet ovat kunnan nettoveronmaksajia ja siten elintärkeitä.
Monissa muissakin kunnissa on käytössä erilaisia kannustimia. Osassa tarjotaan vauvarahaa, toisissa panostetaan maksuttomaan varhaiskasvatukseen, harrastustukeen tai asumisen etuihin. Kuntien välinen kilpailu nuorista perheistä on kiristynyt, ja houkuttimien uskotaan vaikuttavan siihen, mihin perheet asettuvat pysyvästi.
Suomen syntyvyys tulisi saada nousuun. Jos lapsia syntyy liian vähän, niin suomalainen kieli- ja kulttuuriperintö siirtyy kapeammalle joukolle muiden kulttuurien yleistymisen myötä.
Pieni syntyvyys yhdessä väestön ikääntymisen ja muuttoliikkeen kanssa voi muuttaa yhteiskunnan rakennetta nopeammin kuin halutaan. Oman väestön määrällinen vahvistuminen tukee suomalaisen kulttuurin ja identiteetin säilymistä osana arkea, koulua, mediaa ja perhe-elämää.
Suomen kokonaishedelmällisyysluku on jo pitkään ollut 1,2–1,3 lasta naista kohden, kun väestön uusiutuminen vaatisi noin 2,1 lasta. Unkarissa on otettu kovat keinot käyttöön syntyvyyden lisäämiseksi.
Maassa on elinikäinen tuloverovapaus äideille, joilla on vähintään neljä lasta. Tämä on yksi näyttävimmistä verokannustimista Euroopassa. Lisäksi jos perheeseen syntyy useampia lapsia, osa asuntolainasta voidaan antaa anteeksi ja perheille myönnetään rahallista tukea auton hankintaan.
Voit lukea Starassa myös lisää tähän kyseiseen artikkeliin liittyvistä aiheista, kuten vauva, vauva poika, vauva tyttö, äitienpäivä tai laajemmin aihealueesta Koti & Asuminen Lifestyle.
