Finanssialan mukaan suomalaiset menettivät erilaisissa verkkohuijauksissa viime vuonna yhteensä 62,9 miljoonaa euroa. Todellinen summa on kuitenkin tätä suurempi, sillä kaikki tapaukset eivät koskaan päädy viranomaisten tietoon.
Samalla pankit onnistuivat estämään 44,3 miljoonan euron edestä huijauksen avulla liikkeelle jo saatuja maksusuorituksia.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan huijaukset ovat muuttuneet entistä taitavammin tehdyiksi. Rikolliset lähettävät viestejä ja soittavat puheluita viranomaisten, pankkien, sosiaalityöntekijöiden tai jopa poliisien nimissä.
Tavoitteena on saada ihmiset luovuttamaan pankkitunnuksiensa huijarille. Toisaalta saatetaan vaatia maksua erilaisista tekaistuista tilanteista.
Huijauksia lähetetään ihmisille tekstiviesteillä, sähköposteilla, sosiaalisen median kautta ja pikaviestisovelluksissa, kuten WhatsAppissa ja Teamsissa. Viesteissä voidaan väittää esimerkiksi, että puhelimessa on virus.
Sitten yksi yleinen uhkaus on se, että pankkitili suljetaan. Joskus on jopa peloteltu, että lastensuojelu on yhteydessä.
Väärennetyillä verkkosivuilla on pyydetty jopa eläkeyhtiöiden asiakkaita päivittämään tietojaan. Moni toimii paniikissa tai kiireessä, jolloin huijaus menee läpi. Yritykset ovat myös kohteena tavallisten ihmisten tavoin.
Toimitusjohtajahuijauksissa esiinnytään yrityksen johdon nimissä ja pyydetään kiireellisiä tilisiirtoja tai lahjakorttiostoja.
– Jos viesti herättää epäilyksiä, älä toimi heti. Varmista lähettäjän aitous virallisista lähteistä ennen kuin klikkaat linkkejä, annat tietoja tai siirrät rahaa. Jos epäilet joutuneesi huijauksen kohteeksi, ota yhteyttä omaan pankkiisi ja tee ilmoitus poliisille sekä Kyberturvallisuuskeskukselle.
Voit lukea Starassa myös lisää tähän kyseiseen artikkeliin liittyvistä aiheista, kuten raha euro, tietokone tai laajemmin aihealueesta Digi.
