Vuokralaiset muuttivat 64-neliöiseen vuokra-asuntoon toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella keväällä 2020. Vuokranantajalle maksettiin 1.500 euron vuokravakuus mahdollisten vahinkojen varalle. Asuminen sujui usean vuoden ajan ilman suurempia ristiriitoja.
Vuokralaiset päättivät irtisanoa sopimuksen kesällä 2023 ja muuttivat pois asunnosta. He olettivat saavansa vuokravakuuden takaisin tavanomaiseen tapaan pian muuton jälkeen. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Vuokranantaja pidätti koko 1.500 euron vuokravakuuden vedoten asunnon kuntoon. Vuokralaisille ei kuitenkaan kerrottu tarkempia syitä pidätykselle, eikä vuokranantaja vastannut vuokralaisten yhteydenottoihin. Vuokralaiset yrittivät saada asiaan selvyyttä useaan otteeseen, mutta keskusteluyhteys saatiin lopulta vasta monta kuukautta myöhemmin.
Vuokralaisten mukaan asunnon loppusiivous oli tehty pääosin asianmukaisesti. He myönsivät, että yksittäisiä vähäisiä siivouspuutteita saattoi olla, mutta kiistivät aiheuttaneensa vaurioita lattiaan tai ovenkarmiin. Vuokralaisten mukaan kyseiset jäljet olivat olleet asunnossa jo heidän muuttaessaan. Lisäksi asumisaikana syntyneet jäljet olivat tavanomaista kulumista.
Koska vuokravakuutta ei palautettu, vuokralaiset veivät asian kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi ja vaativat koko vakuuden palauttamista viivästyskorkoineen. Vuokranantaja kiisti vaatimukset. Hänen mukaansa olohuoneen ja eteisen lattiassa oli syviä naarmuja, terassille johtavan oven karmissa runsaasti irronnutta maalia ja raapimisjälkiä.
Lisäksi vuokranantajan mukaan keittiön liesi ja uuni olivat likaisia, uunipellit ja ritilät puhdistamatta, liesituulettimen suodattimet tukossa ja kylpyhuoneen ovessa sekä seinälaatoissa näkyi likaa ja roiskeita.
Vuokranantaja myönsi, että asunnossa oli ollut vaurioita jo aiemmin, mutta katsoi niiden pahentuneen vuokralaisten asumisaikana. Hän vastusti myös viivästyskoron maksamista ja katsoi, että korko voisi alkaa vasta kuluttajariitalautakunnan ratkaisupäivästä. Kuluttajariitalautakunta tarkasteli asiaa asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain perusteella.
Lautakunta totesi, että vuokranantajalla on näyttötaakka sekä vahinkojen olemassaolosta että siitä, että ne kuuluvat vuokralaisen vastuulle. Lisäksi vuokranantajan on pystyttävä osoittamaan, missä kunnossa asunto oli vuokrasuhteen alkaessa.
Lautakunnalle toimitetusta aineistosta ilmeni, että asunnossa oli vaurioita, mutta selvitystä asunnon alkuperäisestä kunnosta ei ollut. Asiakirjoista kävi myös ilmi, että asunnossa oli aiemmin asunut koira. Näin ollen lautakunta katsoi jääneen näyttämättä, että lattian tai ovenkarmin vauriot olisivat vuokralaisten vastuulla.
Sen sijaan siivouksen osalta vuokralaiset olivat itsekin myöntäneet puutteita. Valokuvien perusteella uuni, uunipellit, ritilät sekä kylpyhuoneen ovi ja seinälaatat oli puhdistettu puutteellisesti. Liesituulettimen suodattimien likaisuudesta ei kuitenkaan ollut näyttöä.
Lautakunta katsoi, että vuokranantajalla oli oikeus pidättää vakuudesta kohtuullinen summa siivouspuutteiden vuoksi. Koska vuokranantaja ei ollut esittänyt tositteita siivouskuluista, lautakunta arvioi kohtuulliseksi kahden tunnin siivoustyön, joka maksaisi noin 20 euroa tunnilta. Yhteensä tämä tarkoitti 40 euroa.
Kuluttajariitalautakunta suositti, että vuokranantaja palauttaa vuokralaisille siten 1.460 euroa vuokravakuudesta. Lisäksi palautettavalle summalle tulee maksaa korkolain mukaista viivästyskorkoa 1.9.2023 alkaen, kuten vuokralaiset olivat vaatineet. Joten jos vuokranantaja maksaa suorituksen tänään, tulee vakuuden päälle noin 400 euroa korkoa.
Lautakunta muistutti, että vuokravakuus on lähtökohtaisesti palautettava viivytyksettä vuokrasuhteen päätyttyä, ellei vuokranantajalla ole selkeää ja todennettua perustetta pidätykselle.
Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten asunto, kerrostalo, raha euro, vuokra-asunto tai laajemmin tästä aihealueesta Koti & Asuminen, Lifestyle -osioistamme.
