Euroopan unioni joutuu tänä kesänä ostamaan tavallista enemmän nesteytettyä maakaasua (LNG) varastoon. Kaasuvarastot täytyy saada täytettyä ennen talven lämmityskautta. Vaikka Suomi ei enää käytä venäläistä putkikaasua entiseen tapaan, niin tilanteella voi olla vaikutuksia myös suomalaisten energiakuluihin.
EU:n energia-alan yhteistyövirasto ACER arvioi, että kaasuvarastojen täyttäminen on tänä vuonna tavallista vaikeampaa. Huhtikuun alussa varastot olivat täytettyinä vain 28 prosenttia. Tämä oli alhaisin taso neljään vuoteen.
Varasto alhaisin vuosikausiin
Syynä on viime talven suuri kaasunkulutus sekä maailmalla kiristynyt kilpailu nesteytetystä maakaasusta. Euroopan energiamarkkinat ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa, joten tällä on vaikutusta myös Suomeen.
Maakaasua käytetään monissa Keski-Euroopan maissa sähköntuotantoon. Kun kaasun hinta nousee, myös sähkön markkinahinta voi nousta, mikä voi heijastua koko pohjoismaiselle sähkömarkkinalle.
Lisäksi kaasun kallistuminen voi nostaa kaukolämmön ja teollisuuden energiakustannuksia niissä maissa, joissa maakaasulla on suuri rooli. Tämä voi näkyä välillisesti myös tuotteiden ja palvelujen hinnoissa. Tilannetta vaikeuttaa se, että Eurooppa ei ole yksin ostamassa nesteytettyä maakaasua.
Lähi-idän levoton turvallisuustilanne ja Aasian kasvava energiantarve ovat lisänneet kilpailua samoista LNG-toimituksista. Erityisesti Kiina ja Intia ovat kasvattaneet hankintojaan, mikä on pitänyt kaasun maailmanmarkkinahintaa korkealla.
Euroopan energiajärjestelmä on vahvempi kuin muutama vuosi sitten.
ACER arvioi, että EU:n pitäisi lisätä LNG-tuontiaan noin 13 prosentilla viime vuoteen verrattuna, jotta kaasuvarastot saataisiin täytettyä 90 prosentin tavoitteeseen ennen marraskuun alkua.
Raportissa arvioidaan kuitenkin, että Euroopan energiajärjestelmä on vahvempi kuin muutama vuosi sitten. Venäjän hyökkäyssodan jälkeen EU on rakentanut uusia nesteytetyn maakaasun vastaanottoterminaaleja ja monipuolistanut energiantuontiaan. Sen ansiosta kaasua voidaan tuoda useammasta suunnasta kuin ennen.
Viranomaiset arvioivatkin, että ensi talven energiaturvallisuus on hyvällä tasolla, jos kaasua saadaan maailmanmarkkinoilta riittävästi eikä uusia vakavia häiriöitä synny.
Suomalaisen kuluttajan kannalta suurin epävarmuus liittyy siihen, pysyykö kaasun maailmanmarkkinahinta korkeana. Jos hinnat nousevat edelleen esimerkiksi geopoliittisten kriisien tai Aasian kasvavan kysynnän vuoksi, vaikutukset voivat näkyä myös Euroopan sähkömarkkinoilla ja lopulta kotitalouksien energialaskuissa.
EU ostaa kaasua edelleen Venäjältä
Eurooppa on vähentänyt voimakkaasti riippuvuuttaan venäläisestä putkikaasusta. Markkinoilla on kuitenkin edelleen venäläistä nesteytettyä maakaasua ja sitä kulkee myös suoraan muutamiin Euroopan maihin.
Samalla kaasu on maailmanlaajuinen kauppatavara, joten eri maiden ostot ja myynnit vaikuttavat myös epäsuorasti siihen, mistä Euroopan energia lopulta tulee ja millä hinnalla. Toisin sanoen Suomi ei esimerkiksi osta sitä poliittisista syistä halvemmalla ja suoraan, vaan maksaa korkeamman hinnan kiertoteitä pitkin.
EU kuitenkin ostaa kaasua edelleen Venäjältä. Sitä tuodaan laivoilla erityisesti esimerkiksi Ranskaan, Belgiaan ja Espanjaan. EU oli edelleen yksi Venäjän suurimmista LNG:n ostajista viime vuonna. Suomi ei enää osta kaasua Venäjältä.
Loput Euroopassa käytettävästä kaasusta tulevat esimerkiksi Norjasta, Yhdysvalloista, Qatarista, Algeriasta ja Nigeriasta. Ne kaikki sekoittuvat yhteisillä markkinoilla, ja nykyinen järjestelmä on logistisesti monimutkaisempi ja keskimäärin kalliimpi kuin ennen 2020-luvun sotia.
Lähde: ACER, Agency for the Cooperation of Energy Regulators
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten energia, maakaasu, pörssisähkö, sähkö tai laajemmin samasta aihealueesta Koti & Asuminen -osioistamme.
