Helsingin yliopiston osittain koordinoimassa tutkimuksessa on perehdytty voimakkaita kipuja ja uniongelmia aiheuttavaan fibromyalgiaan. Kansainvälinen tutkimus auttaa ymmärtämään fibromyalgian syntyä ja voi vauhdittaa uusien hoitomuotojen kehittämistä.
Tutkimus on ensimmäinen laaja fibromyalgiaan keskittyvä geenitutkimus. Se on osoittanut, että sairauden taustalla on keskushermoston herkistyminen kivulle eli keskushermoston poikkeava tapa käsitellä kipua, kertoo Helsingin yliopisto.
Fibromyalgian syntyä selvitettiin
Tutkimuksen mukaan useat eri perimän tekijät vaikuttavat fibromyalgiaan. Sairastumisriskiin vaikuttavat paitsi hermoston kehitykseen, toimintaan ja kivunsäätelyyn liittyvät geenit, myös tietyt aineenvaihduntaan ja immuunipuolustukseen liittyvät geenit.
Tutkimus perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja 11 ero biopankki- ja geenitutkimusaineistoon. Joukossa on suomalainen FinnGen-aineisto.
Tutkimukseen osallistui yli 2,5 miljoonaa ihmistä, joista fibromyalgiaa sairastaa lähes 55 000. Suomalaisia fibromyalgiapotilaita oli mukana lähes 7 000. Projektin päätutkijoihin kuuluu ryhmänjohtaja Hanna Ollila Helsingin yliopiston molekyylilääketieteen instituutista.
– Fibromyalgian syntymekanismit ovat olleet kohtalaisen huonosti tunnettuja. Tämä tutkimus auttaa ymmärtämään fibromyalgian biologista taustaa ja yhteyttä kipuun ja keskushermoston herkistymiseen, Ollila kertoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Noin 2-5 prosentilla väestöstä esiintyvän sairauden olemassaolo on toisinaan kyseenalaistettu.
Fibromyalgia on kipuoireyhtymä, jonka yleisin oire on laaja-alainen ja pitkäaikainen lihas- ja nivelkipu. Sairauteen liittyy usein myös uupumusta, uniongelmia ja aivosumua.
Noin 2-5 prosentilla väestöstä esiintyvän sairauden olemassaolo on toisinaan kyseenalaistettu. Tämä johtuu siitä, ettei fibromyalgian diagnosoimiseen ole olemassa laboratoriotestiä tai kuvantamismenetelmää.
Tutkimuksessa tunnistettiin kaiken kaikkiaan 26 geenivarianttia, jotka altistavat fibromyalgialle. Vahvin tulos havaittiin Huntingtonin tautiin johtavaa geenivirhettä aiheuttavassa Huntingtin-geenissä.
Riskigeenit eivät yksinään selitä fibromyalgiaa
Lisätutkimukset osoittivat Huntingtin-geenin lisäksi myös useimpien muiden fibromylogiaan liittyvien riskigeenien olevan erityisen aktiivisia hermosoluissa. Tämä vahvistaa käsitystä fibromyalgiasta keskushermoston toiminnan hienosäätelyn häiriönä.
Tutkimusrhyhmän mukaan riskigeenit eivät yksinään selitä fibromyalgiaan sairastumista. Sairauden puhkeamiseen tarvitaan tyypillisesti myös ulkoinen ärsyke, kuten tapaturma, pitkäkestoinen kipu tai useiden kuormitustekijöiden kertyminen.
Löydökset eivät toistaiseksi mahdollista diagnostisen testin kehittämistä fibromyalgiaan. Taudin puhkeamiseen vaikuttavien tapahtumien ymmärtäminen on kuitenkin oleellinen osa uusien hoitomuotojen kehittämistä.
Kansainvälinen tutkimus on julkaistu Nature Medicine -tiedelehdessä.
Lähde: Helsingin yliopisto
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten fibromyalgia, sairaus, terveys, tutkimus tai laajemmin samasta aihealueesta Terveys -osioistamme.
