Tomaatinviljelijöille saattaa löytyä tulevaisuudessa uusi apuri mikroskooppisen pienestä maailmasta.
Kanadalaistutkijat ovat nyt tunnistaneet kolme hyödyllistä bakteerikantaa, jotka sekä edistivät tomaattikasvien kasvua, mutta myös suojasivat niitä vaikeasti torjuttavalta bakteeritaudilta.
Vaihtoehtoja bakteerilakasteen torjuntaan
Institut national de la recherche scientifique -tutkimuslaitoksen (INRS) tutkijat kävivät läpi yli 500 aiemmin viljelysmailta eristettyä bakteerikantaa etsiessään vaihtoehtoja tomaatin bakteerilakasteen torjuntaan.
Sen aiheuttaa Clavibacter michiganensis -bakteeri. Kyseessä on merkittävä tomaatin taudinaiheuttaja. Se voi aiheuttaa huomattavia satotappioita. Tautia on erityisen vaikaa hallita kasvihuoneviljelyssä. Tutkimus julkaistiin vertaisarvioidussa Applied and Environmental Microbiology -tiedelehdessä.
Tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta siitä, että maatalouden riippuvuutta kemiallisista torjuntamenetelmistä voitaisiin tulevaisuudessa vähentää hyödyllisillä bakteereilla.
Tutkijat valitsivat ensin 32 lupaavaa bakteeriehdokasta kasvikokeisiin yli 500 bakteerin joukosta. Lopulta esiin nousi kolme erityisen kiinnostavaa kantaa.
”Tunnistimme bakteereja, jotka pystyvät suojelemaan kasveja merkittävältä taudilta.”
Nimet voivat kuulostaa monimutkaisilta tavallisille ihmisille, mutta jatkoon pääsivät Pantoea agglomerans SO16PY sekä kaksi Pseudomonas marginalis -ryhmään kuuluvaa kantaa, jotka kulkevat koodeilla IRDA16 ja SO16PC.
Testien tulokset olivat huomattavia. Pantoea agglomerans SO16PY viivästytti taudin oireiden ilmaantumista jopa seitsemällä päivällä. Samalla sairauden vakavuutta kuvaava tulos putosi kokeessa 85 prosentista 45 prosenttiin, eli lähes puoleen.
Myös kaksi muuta bakteerikantaa hillitsivät taudin etenemistä. Niillä sairauden vakavuus jäi 67,5 ja 57,5 prosenttiin. Kaikki kolme bakteerikantaa edistivät lisäksi tomaattikasvien kasvua. Toisin sanoen luonto osaa korjata itse itseään, eikä haitallisia kemikaaleja tarvita.
– Tunnistimme bakteereja, jotka pystyvät suojelemaan kasveja merkittävältä taudilta ja samalla parantamaan niiden kasvua. Tämä kaksoisvaikutus tarjoaa erittäin lupaavan mahdollisuuden kestävämpään maatalouteen, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Nasim Sedighian kuvailee.
Tomaatin tautien torjunta ollut vaikeaa
Tomaatin bakteeritautien torjunta on ollut perinteisesti haastavaa. Taudin hallinnassa käytetään muun muassa kuparipohjaisia aineita.
Lisäksi kemiallisiin torjuntakeinoihin liittyy esimerkiksi ympäristökuormitusta, kasveille aiheutuvia haittoja ja riski taudinaiheuttajien vastustuskyvyn kehittymisestä. Eivätkä kaikki kemikaalit ole eliöille sen enempää kuin ihmisille hyväksi.
Hyödylliset mikrobit voisivat tarjota biologisen vaihtoehdon. Sen sijaan, että taudinaiheuttajaa torjuttaisiin ainoastaan kemiallisesti, kasvin ympärille tuotaisiin bakteereja, jotka auttavat sitä kasvamaan ja samalla vaikeuttavat taudin etenemistä.
Aivan vielä ei ole olemassa valmista bakteerivalmistetta, jota voitaisiin ruiskuttaa tomaattiviljelmille. Seuraavaksi bakteerikantojen teho täytyy varmistaa kaupallista viljelyä vastaavissa olosuhteissa ja selvittää, millä tavalla niitä kannattaisi käytännössä käyttää.
Lähteet: Ruokavirasto ja Phys.org
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten tomaatti, tutkija, tutkimus tai laajemmin samasta aihealueesta Ruoka -osioistamme.
