Helsingin kaupungin sosiaalitoimi jätti toimeentulotukea hakeneen ihmisen asian käsittelemättä kuukausien ajaksi. Hakemus oli toimitettu kaupungille. Ongelma oli siinä, että sitä ei tunnistettu hakemukseksi.
Apulaisoikeusasiamies katsoi kaupungin menettelyn lainvastaiseksi.
Helsinki rikkoi lakia
Tapahtumat alkoivat toukokuussa 2025. Asiakas lähetti 15. toukokuuta sosiaalityöntekijälle sähköpostia, jossa hän kertoi tarvitsevansa apua muun muassa uuden sängyn ja kannettavan tietokoneen hankintaan. Viestissä hän pyysi rahallista apua eli maksusitoumusta.
Seuraavana päivänä sosiaalityöntekijä vastasi ja neuvoi asiakasta käyttämään sähköpostin sijaan muita asiointikanavia. Asiakkaalle kerrottiin, että täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea voisi hakea Maisa-portaalin kautta tai paperilomakkeella.
Asiakas toimitti tästä huolimatta vapaamuotoisen hakemuksen sosiaalitoimiston postilaatikkoon. Hakemus oli päivätty 16. toukokuuta. Siinä oli mukana tiliotteita. Ja siihen se prosessi sitten jumittui.
Asiakirjaa ei leimattu saapuneeksi, eikä sitä toimitettu normaalin käytännön mukaisesti etuuskäsittelyyn. Se päätyi myöhemmin sosiaalityöntekijälle. Työntekijä ei kaupungin oman selvityksen mukaan perehtynyt asiakirjoihin riittävän huolellisesti. Hakemus kirjattiin tavalliseksi yhteydenotoksi.
Asia eteni eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan.
Asiakas teki elokuun lopussa uuden, allekirjoitetun hakemuksen samoista menoista. Kun aiempi virhe lopulta huomattiin, niin jo aiemmin toukokuussa toimitettu asiakirja siirrettiin syyskuun alussa käsiteltäväksi toimeentulotukihakemuksena.
Päätös syntyi 18. syyskuuta. Asiakkaalle myönnettiin hänen hakemansa kodin irtaimiston hankintamenoja sekä 200 euroa kannettavan tietokoneen ostamiseen. Kaupunki myönsi myöhemmin, että asian käsittelyssä oli tapahtunut virheitä.
Asia eteni eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan. Apulaisoikeusasiamies Susanna Lindroos-Hovinheimo kiinnitti ratkaisussaan huomiota yhteen ja olennaiseen seikkaan. Suomen lain mukaan hakemuksen ei tarvitse olla tietyllä lomakkeella, jotta asia voisi tulla vireille. Ratkaisevaa on asiakkaan tahdonilmaisu.
Jos yhteydenotosta käy riittävän selvästi ilmi, että henkilö hakee tiettyä etuutta tai palvelua, niin viranomainen ei voi vaatia asian vireille saamiseksi määrämuotoista lomaketta tai tiettyä sähköistä asiointikanavaa. Myöskään allekirjoituksen puuttuminen ei automaattisesti tee hakemuksesta pätemätöntä.
Toimeentulotukiasian käsittelylle on tarkka määräaika
Oikeusasiamiehen mukaan asia olisi pitänyt kirjata vireille jo 15. toukokuuta lähetetyn sähköpostin perusteella. Jos työntekijä ei ymmärrä, onko asiakkaan lähettämä asiakirja hakemus, asia pitää tietenkin varmistaa asiakkaalta. Puutteellista hakemusta puolestaan pitää pyytää täydentämään sen sijaan, että se vaan jätetään käsittelemättä ja siirretään mappi-Ö:hön.
Toimeentulotukiasian käsittelylle on tarkka määräaika. Päätös on lähtökohtaisesti tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta.
Tässä tapauksessa toukokuussa alkanut asia sai päätöksen vasta syyskuussa, joten käsittely kesti useamman kuukauden ajan. Apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei asiakkaan perustuslaissa turvattu oikeus asian asianmukaiseen käsittelyyn toteutunut.
Asiakkaan oikeus hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään hallintoon ei toteutunut. Oikeusasiamies saattoi käsityksensä menettelyn lainvastaisuudesta Helsingin kaupungin tietoon. Tapauksen jälkeen Helsinki muutti käytäntöjään. Kaupungin mukaan palvelupisteen postilaatikkoon jätetyt hakemukset, liitteet ja muu saapunut posti leimataan jatkossa saapumispäivän mukaan.
Lähde: Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Helsinki, oikeus, raha euro tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
