Sysmästä löydettiin syyskuun alussa Suomen suurin viikinkiaikainen hopearahakätkö. Löytö sai jopa poikkeuksellisen laajaa kansainvälistä huomiota, kertoo Lahden museot.
Hopearahakätköä nousi otsikoihin Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Afrikassa sekä Aasiassa sekä valtamediassa että arkeologiaan ja historiaan keskittyvissä julkaisuissa.
Uutisoinnista korostui löydön ennätyksellinen koko
Löydöstä raportoivat muun muassa New York Times, ABC News, Good Morning America, The Times of India, Perun merkittävimpiin sanomalehtiin kuuluva La República sekä Kiinan valtiollinen uutistoimisto Xinhua.
Kansainvälisen median uutisoinnista korostuivat löydön ennätyksellinen koko, tuhannet hopearahat, hopean kätkeminen kahteen erilliseen tuohiastiaan sekä löydön tehneen metallinilmaisinharrastajan vastuullinen toiminta. Löytö herätti keskustelua muun muassa viikinkiajan kaupankäyntiverkostoista, hopean alkuperästä ja omaisuuden kätkeminen kahteen eri paikkaan.
Monissa uutisissa korostui viikinkiaika-käsite. Lahden museot muistuttaa, ettei viikinkiaikainen löytö tarkoita, että kätkö olisi ollut viikinkien omaisuutta tai että Suomi olisi ollut viikinkialuetta.
– Uutisen laaja kotimainen ja kansainvälinen huomio osoittaa, että arkeologinen kulttuuriperintö kiinnostaa ihmisiä laajasti. Harrastajien vastuullinen toiminta löydöksen yhteydessä mahdollistaa arvokkaan tiedon säilymisen, kertoo tiedotteessa Lahden museoiden museojohtaja Tuuli Tuomi.
Kätkö sisältää tuhansia hopearahoja sekä maksuhopeaa.
Kätkön löysi 3. syyskuuta Sysmän kirkonkylän läheisyydestä metallinilmaisinharrastaja Kalle Lappinen. Löytöpaikka tarkastettiin seuraavana päivänä, ja esineet nostettiin talteen Lahden museoiden alueellisen vastuumuseon arkeologi Esko Tikkalan johdolla.
Kätkö sisältää tuhansia hopearahoja sekä maksuhopeaa, hopeisen rannerenkaan, helan ja helmen. Rahojen kokonaispaino on noin 4,5 kiloa. Esineet oli kätketty tuohiastioihin noin 12 metrin päähän toisistaan. Rahojen tarkka paino ja määrä selviävät jatkotutkimusten myötä.
Rahoja ei ole toistaiseksi puhdistettu, eroteltu tai laskettu. Seuraavaksi tutkijat selvittävät kätkön tarkemman sisällön, ajoituksen ja rahojen maantieteellisen alkuperäin.
Tutkimuksen myötä Sysmän ja koko Päijät-Hämeen asemasta myöhäisrautakauden kaupan ja yhteyksien verkostossa saadaan todennäköisesti uutta tietoa.
Hopearahat 1000-1050-luvuilta
– Kyseessä on yksi urani suurimmista löydöksistä. Se antaa lisätietoa siitä, miten merkittävä kaupankäynnin solmukohta Sysmä oli, kertoo lähes 30 vuotta alalla työskennellyt arkeologi Esko Tikkala.
Tikkalan mukaan osa hopearahoista voidaan ajoittaa 1000-1050-luvuille. Rahoja on eri maista, kuten Ruotsista sekä nykyisen Britannian ja Saksan alueelta.
– Kaukaisimmat rahat ovat dirhemeitä nykyisen Turkin ja Iranin alueelta. Saamme rahojen avulla lisätietoa aikakauden kaupallisten verkostojen laajuudesta, Tikkala kertoo.
Lähde: Lahden Museot
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten arkeologia, hopea tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
