Sakko on Suomessakin yleisesti käytetty rangaistusmuoto. Sen tarkoituksena on panna rikoksentekijä vastuuseen teostaan. Lisäksi sillä voi ehkäistä uusia rikoksia.
Ihmisä pyritään ohjaamaan lain noudattamiseen jonkinlaisen rangaistuksen uhalla. Suomessa käytössä olevassa päiväsakkojärjestelmässä rangaistuksen ankaruus määräytyy teon vakavuuden perusteella.
Sakko voi viedä vankilaan
Sakon määrä muotoutuu lähtökohtaisesti rikoksentekijän oman maksukyvyn perusteella. Mitä suuremmat tulot, sitä enemmän maksat. Päiväsakkojen mininimisummaa aiotaan korottaa ensi vuoden alussa.
Rikoksettoman elämän tukisäätiö RETS varoittaa, että korotus voi osua rikoksentekijän sijaan hänen läheistensä kukkaroon. Erityisesti äidit saattavat maksaa aikuisten lastensa sakkoja estääkseen näiden joutumisen vankilaan. Hallitus valmistelee pienimmän päiväsakon korottamista kymmeneen euroon.
Korotuksella halutaan lisätä sakkorangaistusten alkuperäistä ideaa ja kohdentaa rikollisuudesta aiheutuvia kustannuksia nykyistä enemmän rikoksentekijöille. Rikoksettoman elämän tukisäätiön mukaan tavoite ei välttämättä toteudu, jos sakon saanut ihminen on varaton eikä pysty maksamaan rangaistustaan itse.
Rahaa saatetaan pyytää vanhemmilta tai muilta läheisiltä. RETSin lapsi- ja läheistyön vastaava asiantuntija Anastasia Lapintie kertoo, että järjestön asiakastyössä ilmiö tulee vastaan toistuvasti.
”Läheiset monesti maksavat tai heillä on painetta maksaa sakkoja.”
– Asiakkaiden kertoman ja tekemiemme kyselyjenkin perusteella läheiset monesti maksavat tai heillä on painetta maksaa sakkoja, jottei niitä muunneta vankeudeksi. Usein kyse on äideistä, jotka kantavat jo valmiiksi suurta taloudellista ja henkistä vastuuta, Lapintie sanoo.
Vanhemmat voivat auttaa aikuisia lapsiaan, vaikka oma talous olisi tiukilla. Taustalla on usein huoli lapsen tulevaisuudesta ja pelko siitä, mitä vankeusrangaistus merkitsisi hänen elämäntilanteelleen.
Kaikkia maksamattomia sakkoja ei voi muuntaa vankeudeksi. Muuntorangaistus koskee tiettyjä tuomioistuimen määräämiä sakkoja sekä muutamia muita sakkoja. Esimerkiksi tavallista poliisin määräämää liikennevirhemaksua ei voi muuntaa vankeudeksi.
Sakon muuntaminen vankeudeksi ei myöskään tapahdu automaattisesti heti maksun eräännyttyä, vaan asia käsitellään erillisessä menettelyssä.
Rikoksettomuudella välttää sakot ja vankilan
Jos maksukyvytön henkilö saa muuntokelpoisen sakkorangaistuksen, hän voi kuitenkin joutua tilanteeseen, jossa läheisen maksama raha on käytännössä ainoa keino välttää vankeus. RETSin mukaan tällainen tilanne voi kasvattaa esimerkiksi vanhempien taloudellista ja henkistä kuormitusta.
– Sakkojen maksaminen voi olla yksi lisätaakka tilanteessa, jossa voimavarat ovat muutenkin vähissä, Lapintie toteaa.
Hallituksen esityksessä arvioidaan, että pienimmän päiväsakon korottaminen kymmeneen euroon kasvattaisi vankimäärää keskimäärin 35 vangilla. Arvio liittyy siihen, että nykyistä suurempia sakkoja jäisi maksamatta ja osa niistä muunnettaisiin vankeudeksi.
Jos sakkoa ei saada perittyä eikä läheinen maksa sitä, niin seurauksena voi olla yhteiskunnan kustantama vankeusrangaistus. Tällöin tavoite rikollisuuden kustannusten siirtämisestä tekijälle ei välttämättä toteudu.
Halvimmaksi tulee, kun jättää rikokset tekemättä. Silloin yhteiskunnalle jää varmasti enemmän varoja vähäosaistenkin auttamiseksi.
Lähde: RETS
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten raha euro, vankila tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
