Suomen asevelvollisuuslakiin esitetään merkittäviä muutoksia. Mikäli hallituksen suunnitelmat etenevät, niin jatkossa reserviläisiä voitaisiin määrätä sotilasharjoituksiin Ruotsiin, Norjaan ja Itämerelle ilman heidän suostumustaan.
Lisäksi kertausharjoitusten yhteenlaskettu enimmäismäärä nousisi kaikilla reserviläisillä 200 päivään. Muutosten taustalla on Suomen Nato-jäsenyys ja sen myötä lisääntynyt sotilaallinen yhteistyö muiden jäsenmaiden kanssa.
Lakia on syytä päivittää
Nykyinen lainsäädäntö ei hallituksen mukaan vastaa kaikilta osin uuden turvallisuustilanteen tarpeita. Tällä hetkellä reserviläiseltä edellytetään nimenomaista suostumusta, jos hänet halutaan lähettää ulkomaille kansainväliseen sotilasharjoitukseen.
Suostumuksen voi myös peruuttaa, mikä on Puolustusvoimien mukaan vaikeuttanut harjoitusten suunnittelua.
Jatkossa kertausharjoitukseen osallistuva reserviläinen voitaisiin toisin sanoen määrätä ilman erillistä suostumusta. Määräys tapahtuisi Suomen puolustamiseen välittömästi liittyvään harjoitukseen, koulutukseen tai koulutukseen kuuluvaan palvelustehtävään Suomen lähialueella. Tällä tarkoitetaan Itämerta sekä Ruotsia ja Norjaa.
Ilman suostumusta määrättävä osallistuminen rajattaisiin Suomen puolustamiseen välittömästi liittyvään toimintaan lähialueella, eikä siis kauempana suoritettaviin operaatioihin.
Monipuolisempaan sotilaalliseen koulutukseen ulkomaille.
Varusmiehiltä edellytettäisiin edelleen nimenomaista suostumusta vastaaviin kansainvälisiin harjoituksiin. Sekä varusmiehiä että reserviläisiä voitaisiin lisäksi lähettää heidän suostumuksellaan nykyistä monipuolisempaan sotilaalliseen koulutukseen ulkomaille.
Toinen merkittävä muutos koskee reserviläisten kertausharjoituspäiviä. Nykyisin miehistöön kuuluvan reserviläisen kertausharjoitusten yhteenlaskettu enimmäismäärä on tavallisesti 80 päivää. Erityistaitoa vaativiin miehistötehtäviin koulutetuilla raja on 150 päivää, kun taas aliupseereilla ja upseereilla se on 200 päivää.
Hallitus esittää, että kaikilla asevelvollisilla olisi jatkossa sama 200 päivän enimmäismäärä sotilasarvosta riippumatta. Tavalliseen miehistöön kuuluvalla reserviläisellä velvollisuuden enimmäismäärä voisi siten kasvaa peräti 120 päivällä. Erityistehtäviin koulutetuilla lisäys olisi 50 päivää. Päivämäärät tarkoittavat reservissäoloajan yhteenlaskettua enimmäismäärää.
Hallituksen mukaan harjoituksiin kutsuminen perustuisi jatkossakin Puolustusvoimien tarpeisiin ja reserviläisen sodan ajan tehtävään. Lisäharjoittelua voitaisiin tarvita erityisesti sellaisissa tehtävissä, joissa käytetään vaativia asejärjestelmiä tai tarvitaan jatkuvasti päivitettävää erityisosaamista.
Koskee myös Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä.
Lakiesitys koskee myös Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä. Nykyisessä lainsäädännössä kansainvälisiin tehtäviin pyritään käyttämään ensisijaisesti niihin vapaaehtoisesti sitoutunutta henkilöstöä.
Hallitus esittää sääntelyn muuttamista siten, että Puolustusvoimien virkamiehillä on velvollisuus osallistua kansainvälisiin tehtäviin hieman selkeämmillä perusteluilla.
Lisäksi lakiin kirjattaisiin mahdollisuus asettaa suomalainen sotilasjoukko kansainvälisessä toiminnassa muun kuin Suomen Puolustusvoimien operatiiviseen johtoon.
Käytännössä kyse voisi olla esimerkiksi Naton johtamasta toiminnasta. Hallituksen mukaan muutokset parantaisivat Suomen mahdollisuuksia osallistua yhteisiin puolustustehtäviin ja harjoitella muiden Nato-maiden kanssa.
Lähde: Hallituksen esitys
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten armeija, puolustusvoimat tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
