Koronapandemia loi useita kyseenalaisia seikkoja ihmiskunnan historiaan. Perus- ja ihmisoikeuksista tuli hetkellisiä vaihtoehtoja. Eniten pandemiasta kärsivät lapset ja nuoret, jotka eivät edes kuuluneet sairauden riskiryhmiin.
Tuoreen tutkimuksen mukaan tällä oli vakavat seuraukset. Koulujen arvostelukäytännöt näyttävät löystyneen samaan aikaan, kun oppilaiden todellinen osaaminen heikkeni pandemian sulkutilojen aikana ja sen jälkeen.
Oppilaiden arvosanat paranivat perusteetta
Kanadassa julkaistu laaja tutkimusraportti paljastaa huolestuttavan ristiriidan. Oppilaat saivat aiempaa parempia arvosanoja, vaikka heidän tuloksensa yhtenäisissä osaamiskokeissa laskivat kuin lehmän häntä. Tutkijoiden mukaan arvosanojen nousu saattoi peittää alleen koronapandemian aiheuttamia oppimisvajeita.
Ottawan yliopiston johtama tutkimushanke selvitti, miten koronapandemia vaikutti kanadalaisten koululaisten oppimistuloksiin ja kuinka hyvin koulujen antamat arvosanat vastasivat oppilaiden todellista osaamista.
Kanadan kuninkaallisen tiedeseuran julkaisema raportti perustuu 15 tutkimukseen, joissa tarkasteltiin oppimistuloksia lähes koko Kanadassa. Aineisto kattaa lukuvuodet 2014–2015 aina lukuvuoteen 2024–2025 saakka.
Tulokset olivat huolestuttavia. Jokaisella tarkastellulla alueella havaittiin oppimistulosten heikkenemistä ainakin joillakin mittareilla. Samalla opettajien antamat arvosanat kuitenkin paranivat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että oppilaiden koulutodistukset antoivat heidän osaamisestaan todellista myönteisemmän kuvan. Tämä voi vaikuttaa vakavasti tulevaisuuteen ja työskentelyyn.
Arvosanainflaatio
Tutkijat havaitsivat ilmiön, jota kutsutaan arvosanainflaatioksi. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa arvosanat nousevat ilman vastaavaa parannusta oppilaiden osaamisessa. Arvosanoja on annettu armosta. Tulokset viittaavat suoraan siihen, että hyvien arvosanojen saaminen helpottui, vaikka oppilaiden tiedot ja taidot eivät kehittyneet vastaavasti.
Arvosanojen nousuun ovat voineet vaikuttaa myös pandemian aikana muuttuneet arviointikäytännöt ja poikkeukselliset opetusolosuhteet. Seuraavaksi katse kiinnittyykin heihin, jotka asettivat laajoja sulkutiloja yhteiskuntaan.
Suomessa menehtyi koronavirukseen ennen rokotuksia 558 ihmistä. Tämä on 0,010 prosenttia väestöstä. Kuolleiden keski-ikä oli 84 vuotta. Nämä luvut olivat siis syynä laajoihin pandemiatoimiin ja pakkorokotuksiin.
Tutkimushanketta johtaneen professori Tracy Vaillancourtin mukaan arvosanoihin ja oppimiseen liittyvä ristiriita on vakava. Se voi johtaa virheellisiin päätelmiin oppilaiden osaamisesta.
Oppilaiden taidoissa voi edelleen olla huomattavia puutteita.
Jos oppimistuloksia arvioidaan pelkästään koulutodistusten perusteella, voidaan kuvitella, ettei oppiminen kärsinyt pandemiasta lainkaan tai että menetetty osaaminen on jo saatu takaisin. Todellisuudessa oppilaiden taidoissa voi edelleen olla huomattavia puutteita.
Suomessa olisi syytä tarkastella, kuinka hyvin koulujen antamat arvosanat vastaavat oppilaiden todellista osaamista. Jos lapsen perustaitoihin jää puutteita esimerkiksi lukemisessa tai matematiikassa, ne voivat vaikeuttaa myöhempää opiskelua. Koulumenestys on yhteydessä myös jatkokoulutukseen, työllistymiseen ja tulotasoon.
Lähde: The Royal Society of Canada
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten etäkoulu, koulu tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
