Suomalainen professori: Näin verkkokaupat huijaavat ostamaan

Digi Toimittaja:

Verkkokaupassa asioiva voi päätyä ostamaan tuotteita ja palveluja, joita ei alun perin edes halunnut. Riittää, että klikkaa kiinnostavaa mainosta ja yhtäkkiä onkin muutaman satasen köyhempi ja kaappiin kertyy tavaraa, jota ei edes tarvitse.

Taustalla voivat olla verkkokaupan käyttämät psykologiset keinot. Yksi tehokkaimmista keinoista on sellainen, jossa saadaan asiakas tekemään nopeita päätöksiä.

Kyse on kuluttajan ohjaamisesta

Vaasan yliopiston asiantuntijan mukaan kuluttaja ei välttämättä edes huomaa, milloin hänen valintoihinsa vaikutetaan. Vaasan yliopiston kuluttajamarkkinoinnin apulaisprofessori Hanna Leipämaa-Leskinen tutkii verkkokauppojen harhaanjohtavia keinoja. Hänen mukaansa verkkokauppahuijaus ei aina tarkoita sitä, että asiakas maksaa tuotteesta, jota ei koskaan toimiteta.

– Huijaukset voivat olla suoria petoksia, mutta yhä useammin kyse on kuluttajan hienovaraisesta ohjaamisesta. Verkkokaupan käyttöliittymä voidaan suunnitella siten, että kuluttaja tekee päätöksiä, joita ei alun perin aikonut tehdä, Leipämaa-Leskinen kertoo.

Tällaisia keinoja kutsutaan pimeiksi käytännöiksi. Niihin kuuluvat esimerkiksi jatkuvasti pyörivät lähtölaskurit, ilmoitukset tuotteiden vähäisestä määrästä sekä lisäpalvelut, jotka asiakas saattaa hyväksyä huomaamattaan.

Verkkokaupan luotettavuutta on entistä vaikeampi arvioida pelkän ulkoasun perusteella. Tekoälyn avulla voidaan luoda uskottavia tuotekuvia, mainoksia ja asiakasarvioita, jotka näyttävät täysin aidoilta. Esimerkiksi suomalaiselta asiakkaalta näyttävä henkilö voi kehua tuotetta verkkokaupan sivuilla, vaikka kyseistä ihmistä ei todellisuudessa ole olemassakaan.

Digitaaliset alustat ovat merkittäviä portinvartijoita.

Vaasan yliopiston mukaan tekoälyllä voidaan luoda vaikkapa 54-vuotiaan suomalaisen Riitan nimissä julkaistu myönteinen asiakasarvio. Myös hakukoneet ja sosiaalisen median palvelut vaikuttavat siihen, millaisia verkkokauppoja ihmisille näytetään.

Kun kuluttaja etsii tiettyä tuotetta, hänelle voidaan alkaa suositella yhä enemmän samankaltaista sisältöä. Kaikki näkyviin nousevat verkkokaupat eivät kuitenkaan ole luotettavia.

– Digitaaliset alustat ovat merkittäviä portinvartijoita. Kuluttajalle voi syntyä vaikutelma, että näkyvillä oleva verkkokauppa on luotettava, vaikka näin ei välttämättä ole, Leipämaa-Leskinen sanoo.

Verkkokauppahuijausten ajatellaan usein kohdistuvan erityisesti ikääntyneisiin tai vähän verkkopalveluita käyttäviin ihmisiin. Leipämaa-Leskisen mukaan tutkimustieto ei kuitenkaan tue ajatusta, että uhreina olisi yleensä yksi ja selkeä riskiryhmä.

”Kuka tahansa voi joutua harhaan.”

– Periaatteessa kuka tahansa voi joutua harhaan. Tilanne, kiire ja verkkokaupan käyttämät keinot voivat vaikuttaa päätöksentekoon enemmän kuin esimerkiksi ikä.

Erityisen tehokas tapa on saada asiakas uskomaan, että poikkeuksellisen hyvä tarjous on menossa sivu suun. Kun verkkokauppa ilmoittaa tuotetta olevan jäljellä enää muutaman kappaleen tai tarjouksen päättyvän pian, asiakas saattaa jättää hinnan ja myyjän taustojen tarkistamisen väliin.

Ostamisen kiirehtiminen voi vähentää harkintaa juuri silloin, kun sitä tarvittaisiin eniten. Huono kokemus ja huijatuksi tulemisen tunne voi myös heikentää luottamusta verkkokauppoihin yleisesti. Se sitten aiheuttaa ongelmia rehellisillekin yrityksille. Leipämaa-Leskinen tutkii verkkokauppojen harhaanjohtavia käytäntöjä Vaasan yliopiston MISLEAD-tutkimushankkeessa.

Lähde: Vaasan yliopisto

Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten , , , , tai laajemmin samasta aihealueesta Digi -osioistamme.