George Lucasin saaga on vihdoin saanut odotetun päätöksensä. Kuusi elokuvaa muodostavat nyt elokuvahistorian upeimman kokonaisuuden, jonka tuorein osa punoo vanhat ja uudet osat hienosti yhteen ja antaa lisää perspektiiviä viimeisiin kolmeen osaan.
Star Wars III: Sithin kosto on lyhyesti sanottuna paras saagan kuusesta osasta.
Heti elokuvan alussa esitellään pari todella tökeröä stunttia, jotka ovat kuin suoraan 80-luvun Ritari Ässä-sarjasta. Onneksi ne jäävät viimeisiksi. Hieman häiritsee myös se, että R2D2 on tässä osassa selvästi viisaampi kuin tulevissa osissa, mikä ei ole lainkaan johdonmukaista.
On selvää, että myös kolmannen osan käsikirjoitusta on muokattu kovalla kädellä alkuperäisestä, jonka hahmotelmat tehtiin jo 70-luvulla. Elokuvaan on lisätty samalla myös tuoreita poliittisia kannanottoja lähinnä George W. Bushia vastaan. Tunnetaanhan Lucas poliittisesti liberaalina.
Padmé sanoo vallan vaihtuessa mm. ”So this is how liberty dies, with thunders of applouses.” Selvästi Bushille kuitataan myös häntä itseään mukaillen repliikillä ”If you’re not with me, then you are my enemy”. Kuitti siis sinne minne kuitti kuuluu.
Edellisistä kahdesta osasta poiketen tökerö Jar Jar Binks on onneksi ymmärretty jättää pois pilaamasta tarinaa. Kyse ei kuitenkaan ole mistään lastenelokuvasta. Otus vilahtaa kuitenkin ainakin yhdessä joukkokohtauksessa. Paljon kritiikkiä saanut romanssipuoli on edelleen mukana haalimassa naisia teattereihin. Nyt se ei saa liian suurta roolia.
Anakin Skywalkerin vaikea matka Darth Vaderiksi on kuvattu hienosti ja mielenkiintoisesti. Pimeä puoli houkuttaa kunnianhimoista jediä, mutta se asettaa myös tavoitteet todella korkealle. Anakinin nimeäminen Darth Vaderiksi on hiuksia nostattava hetki. Samoin Vaderin ensimmäinen henkäys maskin alta.
Leffan näyttävin osa ovat samanaikaiset taistelut sekä Darth Sidiuksen ja Yodan että Darth Vaderin ja Obi-Wan Kenobin välillä. Molempiiin on tosiaan panostettu. Muutenkin käsikirjoituksessa on yhdistetty hienosti samanlaisia kohtauksia; taisteluja, kirurgisia operaatioita ja syntymiä.
Leffan surullisin osa, lasten tappaminen, meni kuitenkin jo liian mauttomaksi, vaikka onkin tärkeä osa tarinaa. Siinä lähennellään jo riman alitusta. Silti kyseessä on hieno elokuva, joka on täynnä toinen toistaan sykähdyttävämpiä kohtauksia ja suuria tunteita. Pitänee katsoa viimeiset osat heti perään.
Pisteet 5/5
