Mitä kaikkea verkkorikollisuus voi sisältää ja miten siltä voi suojautua? Suurin osa petoksista tehdään nykyisin netissä. Poliisilla on oma kybertorjuntakeskus, jonka toimikenttä kattaa tietoverkkorikokset, lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tietoverkossa sekä maksukorttirikollisuuden torjunnan.

– Rikolliset kalastelevat pankkitunnuksia ja virittelevät epäilyttävän halvalta tuntuvia tilausansoja. Netissä saatetaan loukata toisten kunniaa, levittää perättömiä tietoja, tehdä petoksia toisen ihmisen henkilötunnuksella tai kiristää laittomasti hankituilla valokuvilla, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoi lauantaina Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen järjestämässä Poliisin päivän tapahtumassa Haminan torilla.

– Lasten houkutteleminen netissä, niin kutsuttu grooming, on iso huolenaihe ja seksuaalirikoksen uhriksi joutumisen uhka on todellinen. Samalla kun on turvattava näiden rikosten tutkinta ja uhrien auttaminen, niin pitää kiinnittää erityistä huomiota rikosten ennalta estämiseen. Lapsista ja nuorista huolehtiminen on meidän kaikkien yhteinen asia.

Kolehmaisen mukaan yhteiskuntamme on niin verkottunut, että verkkorikoksen uhriksi joutua kuka tahansa, vaikka ei lainkaan käyttäisi sosiaalista mediaa tai nettiä.

– Verkkorikollisuus voi näyttäytyä esimerkiksi siten, että tavallisella kansalaisella ei ole pääsyä terveydenhuoltoon, koska kaupungin tietojärjestelmiin on tehty hyökkäys, joka estää osin terveyspalveluiden käytön. Digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka kaikkien hyvine mahdollisuuksineen valjastetaan varmuudella tulevaisuudessa myös rikollisiin tarkoituksiin, hän totesi.

Seppo Kolehmainen kuitenkin korosti, että nettirikollisuutta voimme yhdessä torjua ennakkoon. Esimerkiksi näin:

– Tuntemattomilta tahoilta verkon kautta tulleisiin yhteydenottoihin on syytä suhtautua varauksella. Omia henkilötietoja ei myöskään pidä antaa tuntemattomille. Jos epäilet joutuneeksi rikoksen uhriksi verkossa, kannustan aina ilmoittamaan asiasta poliisille, poliisiylijohtaja sanoi.