Krooninen stressi kuormittaa ihmisen elimistöä. Lyhytaikaisesta stressistä voi olla jopa hyötyä, mutta mikäli stressihormonit pysyvät jatkuvasti koholla, ne heikentävät immuunipuolustusta. Tämä altistaa suoraan sairastelulle.
Pitkittynyt kuormitus rasittaa myös sydäntä ja verenkiertoelimistöä, nostaen verenpainetta. Lisäksi jatkuva stressi vaikuttaa mielialaan ja uneen, mikä voi johtaa uupumukseen, masennukseen ja keskittymisvaikeuksiin.
Kroonisen stressin vaarat tunnetaan lääketieteessä jo hyvin, mutta sitä ei ole koskaan voitu mitata suoraan ihmisen kehosta ilman erillisiä laboratoriokokeita. Nyt Yhdysvalloissa tehty läpimurto muuttaa tilanteen.
Radiologian huippukokouksessa RSNA:ssa esitelty tutkimus paljastaa, että tekoäly kykenee löytämään rutiininomaisista keuhkojen tietokonetomografiakuvista merkin pitkään jatkuneesta stressistä.
Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat kouluttivat syväoppivan mallin tunnistamaan lisämunuaisten koon CT-kuvista. Lisämunuaiset tuottavat stressihormoniksi kutsuttua kortisolia. Niiden koko näyttää kasvavan silloin, kun ihminen elää pitkään stressistä kuormittuneena.
Uutta menetelmää kutsutaan Adrenal Volume Indexiksi. Se syntyy automaattisesti jo olemassa olevista rintakehän CT-kuvista, joita otetaan Yhdysvalloissa vuosittain kymmeniä miljoonia esimerkiksi keuhkojen tai sydämen tutkimuksissa.
Tutkimuksessa analysoitiin lähes kolmentuhannen osallistujan kuvantamis- ja terveystietoja. Tulokset olivat hätkähdyttäviä. Mitä suurempi lisämunuaisten koko oli suhteessa kehon mittasuhteisiin, sitä korkeammaksi nousivat myös stressiin liittyvät biologiset mittarit. Henkilöillä oli suurempi kortisolin eritys ja niin sanottu allostaattinen kuormitus.
Allostaattinen kuormitus tarkoittaa pitkäaikaisen stressin aiheuttamaa kokonaisrasitusta. Se näkyy kehossa ja mielessä. Jos elimistö joutuu tekemään jatkuvasti töitä stressitilasta palautuakseen, niin hormonitasot, hermosto ja aineenvaihdunta kuormittuvat.
Kun kuormitus kasvaa liian suureksi, stressi alkaa näkyä terveysongelmina, kuten unihäiriöinä, verenpaineen nousuna, tulehdustason kohomisena ja jaksamisen heikkenemisenä.
Tutkimuksen mukaan suuret lisämunuaiset ennakoivat myös sydämen vasemman kammion massan kasvua, kohonnutta sydämen vajaatoiminnan riskiä ja jopa kuolleisuutta tulevien vuosien aikana.
Tutkijoiden mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun krooninen stressi voidaan nähdä suoraan tavallisesta röntgen- ja CT-kuvantamisesta ilman lisätutkimuksia.
Tähän asti stressin mittaaminen on perustunut kyselyihin tai hankalasti toteutettaviin toistettuihin kortisolimittauksiin, jotka kertovat lähinnä vallitsevasta tilanteesta eivätkä pitkäaikaisesta kuormituksesta.
Voit lukea Starassa myös lisää tähän kyseiseen artikkeliin liittyvistä aiheista, kuten röntgen, stressi tai laajemmin aihealueesta Lifestyle Terveys.
