Sakkojen, liikennevirhemaksujen ja muiden seuraamusten maksaminen muuttuu vuodenvaihteessa. Taustalla on lakimuutos, joka astuu voimaan 1. tammikuuta 2026. Poliisin mukaan muutoksia on tiedossa varallisuusseuraamusten maksamiseen ja täytäntöönpanoon, sakkomenettelyn soveltamiseen sekä rikosuhrimaksujen rahamäärään.
Näkyvin muutos on se, ettei sakkolapussa tai muissa ratkaisuasiakirjassa ole enää eräpäivää. Poliisi myöntää tämän voivan vaikuttaa epäselvältä.
Sakon eräpäivä riippuu lainvoimaisuudesta
Tähän saakka sakko tai liikennevirhemaksu on pitänyt maksaa 30 päivän kuluessa tiedoksiannosta. Vuodenvaihteesta alkaen maksuvelvollisuus riippuu siitä, onko seuraamus lainvoimainen vai ei.
– Sakko tai muu seuraamus tulee lainvoimaiseksi, kun siihen ei enää voi hakea muutosta valittamalla tai vaatimalla oikaisua. Jos seuraamukseen ei haeta muutosta, siitä tulee lainvoimainen valitus- tai oikaisuvaatimusajan umpeuduttua eli 30 päivän kuluttua ratkaisun tiedoksiannosta, kertoo poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta.
Miten sakko maksetaan?
Sakon tai muun seuraamuksen voi käytännössä maksaa heti tiedoksiannon jälkeen. Varsinainen maksuvelvollisuus kuitenkin alkaa vasta lainvoimaisuuden ja Oikeusrekisterikeskuksen aloittaman täytäntöönpanon myötä. Jos seuraamusta ei ole vielä siihen mennessä maksettu kokonaan, lähettää Oikeusrekisterikeskus maksukehotuksen eräpäivän kera.
– Kaikkiin poliisin määräämiin maksuseuraamuksiin sisältyy ohjeet, joissa kerrotaan tarkemmin niin maksamisesta, täytäntöönpanosta kuin muutoksenhaustakin, Arvelin kertoo.
Rikosuhrimaksun suuruus nousee
Edellä mainittujen muutosten lisäksi rikosuhrimaksujen rahamäärät nousevat vuoden vaihteessa. Sakkomenettelyssä määrättävän rikosuhrimaksun suuruus on 60 euroa, jos rikos on tapahtunut 1. tammikuuta 2026 tai myöhemmin. Ennen sitä tapahtuneissa rikoksissa maksu on 40 euroa.
Myös sakkomenettelyn edellytykset muuttuvat. Rangaistusvaatimuksen tunnettu sakkolaji poistuu. Sakkomenettelyn käyttäminen edellyttää aina niin asianomistajan kuin rikoksesta epäillynkin suostumusta.
Aikaisemmin sakkomenettelystä kieltäytyneelle epäillylle on voitu antaa rangaistusvaatimus. Hän on voinut sen maksamalla antaa suostumuksensa jälkikäteen, jolloin asia on voitu käsitellä ilman oikeuskäsittelyä.
– Jos epäilty ei suostu sakkomenettelyyn, sakkoasia siirtyy jatkossa saman tien esitutkintaan, jonka poliisi suorittaa syyteharkinnan edellyttämässä laajuudessa, Arvelin kertoo Poliisihallituksen tiedotteessa.
Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten käräjäoikeus, oikeus, Poliisi Suomi tai laajemmin tästä aihealueesta Viihdeuutiset -osioistamme.
