Etelä-Afrikassa on tehty arkeologisia löydöksiä liittyen varhaisten ihmisten metsästystapoihin. Löydösten perusteella ihmiset hallitsivat myrkkyjen käytön metsästyksessä jo kymmeniä tuhansia vuosia aiemmin kuin on uskottu. Tutkijat ovat tunnistaneet kasvimyrkkyjen jäämiä 60.000 vuoden ikäisistä kivikautisista nuolenkärjistä.
Löytö tehtiin Umhlatuzanan kalliosuojasta KwaZulu-Natalin alueelta Etelä-Afrikasta. Kvartsista valmistetuista nuolenkärjistä löytyi kemiallisia jäämiä gifbol-nimisestä kasvista, joka tunnetaan myös nimellä myrkky-sipuli. Kasvia käytetään yhä perinteisessä metsästyksessä sen erittäin myrkyllisten ominaisuuksien vuoksi.
Tutkimuksen toteuttivat eteläafrikkalaiset ja ruotsalaiset tutkijat. Orgaanisten jäänteiden analyysista vastasi Tukholman yliopiston professori Sven Isaksson. Hänen mukaansa löydös on merkittävä askel ihmisten esihistorian ymmärtämisessä.
– Maailman vanhimman nuolimyrkyn tunnistaminen on ollut monimutkainen prosessi, Isaksson toteaa.
Johannesburgin yliopiston paleotutkimuslaitoksen professori Marlize Lombard korostaa, että löydös muuttaa käsitystä varhaisten ihmisten osaamisesta.
– Jäämät osoittavat, että Etelä-Afrikan varhaiset ihmiset eivät ainoastaan kehittäneet jousen ja nuolen käyttöä aiemmin kuin on luultu, vaan myös ymmärsivät kasvien kemiaa ja osasivat hyödyntää sitä metsästyksen tehostamiseksi, Lombard sanoo.
– Myrkyn käyttö vaatii suunnittelua, kärsivällisyyttä ja syy–seuraussuhteiden ymmärtämistä. Se on selkeä merkki varhaisten ihmisten kehittyneestä ajattelukyvystä, sanoo Linnaeuksen yliopiston professori Anders Högberg.
Tutkimus on julkaistu Science Advances -tiedelehdessä.
Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten arkeologia tai laajemmin tästä aihealueesta Lifestyle -osioistamme.
