Yrittäjien eläkemaksut ovat puhuttaneet viime aikoina. Nyt on saatu tärkeä linjaus siitä, milloin ruokalähettinä alustatyötä tekevä ihminen on työntekijä eikä yrittäjä.
Vakuutusoikeuden mukaan ruokalähettinä työskennellyt henkilö oli tosiasiassa työsuhteessa yhtiöön, jolle hän teki kuljetuksia.
Työntekijä vai yrittäjä?
Ruokalähetti kuljetti ruokaa ja kauppaostoksia asiakkaille yhtiön sovelluksen kautta. Yhtiö piti lähettiä yrittäjänä. Lähetti taas katsoi, että hän teki työtä käytännössä työntekijän asemassa.
Asiasta syntyi riita, jota käsiteltiin ensin Eläketurvakeskuksessa, sitten työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa ja lopulta vakuutusoikeudessa.
Oikeuden mukaan pelkkä sopimuksen nimi ei ratkaise, onko ihminen yrittäjä vai työntekijä. Vaikka sopimuksessa lukisi, että kyse ei ole työsuhteesta, niin viranomaiset ja tuomioistuimet katsovat ennen kaikkea työn tekemiseen liittyviä olosuhteita.
Oikeus katsoi, että tosiasiallisesti työsuhteen tunnusmerkit täyttyivät. Lähetti teki työtä henkilökohtaisesti yhtiön lukuun ja vastiketta vastaan.
Lisäksi yhtiöllä katsottiin olleen oikeus johtaa ja valvoa työtä, vaikka se tapahtui digialustan kautta eikä perinteisesti esimiehen valvonnassa.
Yhtiö hallitsi sovellusta, jakoi tehtäviä, antoi ohjeita työn tekemiseen, seurasi suorituksia ja pystyi puuttumaan palkkioihin esimerkiksi laatupoikkeamien perusteella.
Yhtiö puolestaan vetosi siihen, että lähetti sai itse päättää, milloin kirjautuu sovellukseen, milloin tekee töitä ja voiko hän kieltäytyä tehtävistä. Yhtiön mukaan tämä osoitti yrittäjyyttä.
Vakuutusoikeus ei kuitenkaan pitänyt tätä ratkaisevana. Sen mukaan myös työsuhteessa voidaan sopia joustavasti siitä, milloin työtä tehdään.
Olennaista oli se, että silloin kun lähetti otti tehtävän vastaan, yhtiöllä oli käytännössä valta ohjata ja seurata työn tekemistä.
Oikeus kiinnitti huomiota myös siihen, että lähetillä ei ollut sellaista yrittäjäriskiä, joka yleensä kuuluu oikeaan yrittäjyyteen. Hän käytti omaa autoaan ja puhelintaan, mutta se ei vielä tehnyt hänestä yrittäjää.
Lähetti ei kuitenkaan markkinoinut palvelujaan omalla nimellään, hankkinut omaa asiakaskuntaa eikä vastannut itsenäisesti työn lopputuloksesta asiakkaalle.
Varsinainen liiketoiminnallinen hyöty meni yhtiölle, joka pyöritti alustaa ja piti sen avulla asiakassuhdetta yllä.
Käytännössä työntekijän ja yrittäjän ero on iso. Jos henkilö on työntekijä, työnantajan pitää hoitaa hänen eläkevakuuttamisensa työntekijän eläkelain mukaan.
Yrittäjän taas pitää hoitaa oma eläkevakuutuksensa itse yrittäjän eläkelain perusteella. Linjauksen mukaan lähetin työhön piti soveltaa työntekijän eläkelakia eikä yrittäjän eläkelakia.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten oikeus, ruokalähetti tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
