Moni suomalainen haaveilee viettävänsä eläkepäiviään etelän auringossa, kun pitkä työura alkaa olla viimein takana. Nyt Kela iskee kuitenkin hieman kapuloita rattaisiin tällaisille suunnitelmille. Viranomaiset suosittelevat nyt selvittämään ennakkoon, jos tällaisia suunnitelmia on.
Aurinkorannikon ja etelän muiden lomakohteiden lisäksi suunnitelmissa voivat olla eläkepäivät esimerkiksi Virossa tai Keski-Euroopassa. Ennen matkaan lähtöä kannattaa sosiaaliturvaan ja eläkkeeseen liittyvät asiat selvittää tarkkaan.
Kelalta sekavaa ohjeistusta
Kelan mukaan pääsääntö on, että yli puolen vuoden oleskelu ulkomaille katsotaan vakinaiseksi muutoksi. Samalla Kela kuitenkin toteaa hieman epäselvästi, että ratkaisevaa ei ole oleskelun pituus vaan se missä tosiasiallisesti arkea vietetään.
Lisäksi todetaan, että puolen vuoden oleskelun lisäksi myös toistuvat alle kuukauden jaksot voidaan tulkita vakinaiseksi ulkomaille muuttamiseksi. Tällainen tulkinta antaa virkamiehelle huomattavan paljon tulkinnanvaraa, eikä suomalainen välttämättä osaa ennakkoon arvioida virkamiehen näkemyksiä.
– Sairaanhoidon järjestyminen riippuu siitä, vastaako Suomi sairaanhoitosi kustannuksista. Jos Suomi vastaa sairaanhoidostasi, haet Kelasta hoito‑oikeutta ulkomailla. Kela myöntää sinulle hoito‑oikeustodistuksen (S1), joka sinun tulee rekisteröidä uuden asuinmaasi sairausvakuutuslaitoksessa. Todistuksen rekisteröinti on usein edellytys sille, että saat terveydenhuoltoa asuinmaassasi, Kela kommentoi tilannetta.
Samalla todetaan, että Suomen ja Pohjoismaiden sekä Suomen ja Ison‑Britannian välillä S1‑todistusta ei yleensä käytetä. Sama pätee myös Suomeen matkalta palaamisen jälkeen, sillä kansalainen saa Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluja, kuten Suomessa asuvat, jos Suomi vastaa sairaanhoidosta myös ulkomailla.
– Voit käyttää eläkkeensaajan eurooppalaista sairaanhoitokorttia, jonka tunnistaa limenvihreästä kääntöpuolesta, ja saada Kelan korvauksia esimerkiksi lääkkeistä ja hoitomatkoista. Tämä limenvärinen kortti myönnetään eläkkeensaajille, jotka asuvat vakituisesti toisessa EU‑ tai ETA‑maassa, Sveitsissä tai Isossa‑Britanniassa ja joiden sairaanhoidosta Suomi vastaa, Kela kertoo.
Suomeen palaamisen jälkeen
Mikäli henkilö ei ole Suomen sairaanhoidon piirissä kannattaa hankkiakkia asuin maan myöntämä eurooppalainen sairaanhoitokortti. Jos Suomi ei vastaa ulkomaille muuttaneen sairaanhoidosta, saa hän Suomessa lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa asuinmaansa myöntämällä eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.
Kun Suomesta pysyvästi ulkomaille muuttanut päättää palata takaisin Suomeen, voidaan oikeus Kelan etuuksiin ja suomalaiseen sairaanhoitoon arvioida muuttuneen tilanteen myötä uudelleen.
Kela ei kuitenkaan saa automaattisesti tietoa muuttuneesta tilanteesta, joten asiasta tulee olla itse yhteydessä. Virasto kehottaa olemaan yhteydessä asiakaspalveluun matalalla kynnysellä, jotta asiat saadaan selvitettyä ajoissa.
Lähde: Kela
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten eläkeläinen, Kela tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
