Tuoreen tutkimuksen mukaan menoleikkaukset ja veronkorotukset hidastavat molemmat talouskasvua, mutta veronkorotusten vaikutus näyttäisi olevan selvästi suurempi. Asia käy ilmi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tekemästä tutkimuksesta.
Tyhjästä on paha nyhjästä. Tämän vuoksi Suomen julkisen talouden velkaantuminen edellyttää tulevinakin vuosina vaikeita päätöksiä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin miten julkisten menojen leikkaaminen ja verojen kiristäminen vaikuttavat Suomen talouskasvuun. Samalla arvioitiin molempien tapojen vaikutuksia Suomen talouteen.
Veronkorotukset haitallisia talouskasvulle
Tutkimuksessa yhdistettiin kansainvälistä tutkimustietoa ja Tilastokeskuksen kokoamaan aineistoon perustuvaa uutta analyysia.
Tutkimuksessa laskettiin, kuinka suuri ketjureaktio syntyy, kun valtio joko leikkaa menoja tai korottaa veroja.
Päätös ei vaikuta vain valtion kassaan, vaan myös yrityksiin, kotitalouksiin, kulutukseen, investointeihin ja lopulta koko Suomen talouteen. Tätä vaikutusta kutsutaan finanssipolitiikan kertoimeksi.
Tulosten mukaan Suomessa julkisten menojen kerroin on melko suuri, mutta verokerroin sitäkin suurempi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että veronkorotusten arvioidaan heikentävän talouskasvua enemmän kuin vastaavan suuruiset menoleikkaukset. Tutkijoiden mukaan kaikkia menoja ei kannatta leikata. Eri menolajien välillä havaittiin suuria eroja.
Raportin mukaan kaikkein haitallisimpia leikkauksia olisivat silloin, jos ne osuisivat julkisiin investointeihin, kuten infrastruktuuriin. Silloin niillä on suurimmat vaikutukset talouskasvuun myös pitkällä aikavälillä tutkimuksen mukaan.
Kaikki säästöt eivät ole talouden kannalta yhtä haitallisia.
Myös julkisen sektorin palkkamenojen leikkausten arvioidaan hidastavan talouskasvua, koska ne liittyvät muun muassa terveydenhuoltoon, koulutukseen, turvallisuuteen ja muihin julkisen sektorin ydintehtäviin.
Tutkimuksen mukaan kaikki säästöt eivät ole talouden kannalta yhtä haitallisia. Vähemmän vahinkoa näyttäisi aiheutuvan esimerkiksi silloin, kun julkinen sektori säästää omissa hankinnoissaan, kuten toimistotarvikkeissa, tietojärjestelmissä, konsulttipalveluissa tai muissa palveluostoissa.
Joihinkin tulonsiirtoihin, kuten eläkkeisiin, kohdistuvat säästöt näyttäisivät tutkimuksen mukaan heikentävän talouskasvua vähemmän kuin esimerkiksi tie- ja ratahankkeiden tai muiden investointien leikkaaminen.
Myös verojen välillä havaittiin eroja. Tutkimuksen mukaan erityisesti kulutusverojen, kuten arvonlisäveron ja valmisteverojen, sekä yhteisöveron kiristämisellä näyttäisi olevan merkittäviä kielteisiä vaikutuksia tuotantoon.
Tutkijoiden mukaan onnistunut talous edellyttää samalla myös uudistuksia.
Tutkijoiden mukaan mahdollinen verotulojen lisääminen olisi talouskasvun kannalta perustellumpaa toteuttaa laajentamalla veropohjaa. Valtion kannattaisi kerätä verotuloja lisää ennemmin poistamalla erilaisia veroetuja kuin korottamalla kaikkien maksamia veroja.
Käytännössä tämä voisi tarkoittaa joidenkin verovähennysten tai verotukien karsimista sekä haitta- ja ympäristöverojen hyödyntämistä nykyistä enemmän.
Veropohjan laajentaminen tarkoittaa sitä, että veroa maksetaan useammista asioista tai nykyisiä verohelpotuksia vähennetään. Tällöin valtio saa lisää verotuloja ilman, että esimerkiksi tuloveron tai arvonlisäveron veroprosentteja tarvitsee nostaa.
Tutkijoiden mukaan onnistunut talous edellyttää samalla myös uudistuksia, jotka vahvistavat talouskasvua, työllisyyttä, kilpailukykyä ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.
Lähde: Fiscal Multipliers and the Effects of Consolidation Measures in Finland -tutkimus
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten eduskunta, talous, vero, verotus tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
