Suomalaistutkimuksen mukaan kolmekymppisten elämäntilanne näyttää muita ikäryhmiä kuormittavammalta. Erityisesti 30–39-vuotiaat raportoivat keskimääräistä heikompaa hyvinvointia.
Tutkimuksessa nousi myös esille, että sosioekonomisen huono-osaisuuden yhteys hyvinvointiin oli voimakasta juuri tässä samassa ikäryhmässä.
Hyvinvointia tarkasteltiin kolmella mittarilla
Itä-Suomen yliopiston tekemässä tuoreessa tutkimuksessa selvitettiinihmisen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen asemaan liittyvää huono-osaisuutta. Tutkimuksen mukaan se kytkeytyy hyvinvointiin eri elämänvaiheissa.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 4 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Aineisto kerättiin kyselyllä kesällä 2024. Hyvinvointia tarkasteltiin kolmen mittarin avulla. Ensimmäiseksi arvioitiin, kuinka tyytyväisiä vastaajat olivat elämäänsä, sen jälkeen millaiseksi he kokivat terveytensä ja lopuksi he saivat kertoa, kuinka paljon vastaajat kokivat stressiä.
Tulosten perusteella voi päätellä ainakin sen, että ikääntyessä stressi vähenee, vaikka terveys heikkenee. Tutkimuksen kiinnostava havainto liittyykin ikääntymiseen. Vanhemmat vastaajat olivat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän stressiä kuin nuoremmat aikuiset. Silti heidän kokemuksensa omasta terveydestään oli jonkin verran heikompi.
Erityisen selvästi ikäryhmien välinen ero näkyi stressissä, jota vanhemmat vastaajat raportoivat huomattavasti nuorempia vähemmän. Ehkäpä varttuneempana ei osata huolestua pienistä. Sosioekonominen huono-osaisuus oli puolestaan yhteydessä heikompaan hyvinvointiin kaikissa tutkituissa ikäryhmissä.
Kyse ei siis ole pelkästään köyhyydestä, vaan laajemmasta kokonaisuudesta.
Yhteyden voimakkuus kuitenkin vaihteli iän mukaan. Sosioekonominen huono-osaisuus tarkoittaa sitä, että ihmisen taloudellinen ja yhteiskunnallinen asema on keskimääräistä heikompi. Siihen voi liittyä esimerkiksi pienet tulot, työttömyys, matala koulutustaso, taloudellinen epävarmuus ja vähäiset mahdollisuudet parantaa omaa elämäntilannetta.
Kyse ei siis ole pelkästään köyhyydestä, vaan laajemmasta kokonaisuudesta.
– Tulokset vahvistavat näyttöä siitä, että sosioekonomisen huono-osaisuuden merkitys koetulle hyvinvoinnille ei ole samanlainen koko elämänkulun ajan. Eri ikävaiheissa näyttäisivät korostuvan erilaiset hyvinvoinnin haasteet, tutkija Hanna Rekola kertoo.
Tutkijat selvittivät myös, mitkä tekijät voisivat selittää huono-osaisuuden ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä. Pitkäaikaissairauksien lisäksi merkittäväksi tekijäksi nousivat ihmisten itse kokemat mahdollisuudet vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Jos ihminen koki mahdollisuutensa heikoiksi, tämä selitti osaltaan huono-osaisuuden ja heikomman hyvinvoinnin välistä yhteyttä.
Tutkimuksen vastuullisen johtajan, professori Tomi Mäki-Oppaan mukaan havainnot osoittavat, miksi hyvinvointia tukevissa palveluissa pitäisi huomioida nykyistä tarkemmin ihmisten erilaiset elämäntilanteet.
Eri ikäisiin kohdistuvat haasteet, vastuut ja käytettävissä olevat voimavarat eivät ole samanlaisia.
Lähde: Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten köyhyys, masennus tai laajemmin samasta aihealueesta Lifestyle -osioistamme.
