Euroopan unioni aikoo vauhdittaa jäsenmaidensa puolustusyhteistyötä käynnistämällä viisi laajaa yhteishanketta.
Sotilaallisten hankkeiden tavoitteena on vahvistaa Euroopan puolustuskykyä ja vähentää riippuvuutta yksittäisten maiden omista hankinnoista. Hankkeissa on mukana keskimäärin 18 EU-maata. Ukraina osallistuu neljään hankkeeseen, vaikka se ei olekaan EU-maa.
Suomella merkittävä rooli yhteistyössä
Yksi hankkeiden keskeisistä painopisteistä on EU itärajan turvallisuuden vahvistaminen. Komission mukaan niin sanottu Eastern Flank Watch -kokonaisuus kehittää Suomen ja muiden Venäjän naapurimaiden valmiuksia.
Ideana on paremmin ja yhteistyössä havaita, ehkäistä ja torjua mahdollisia uhkia. Taustalla ovat erityisesti viime vuosina lisääntyneet droonihavainnot ja muut turvallisuusuhat Euroopan itärajalla.
Muut neljä hanketta keskittyvät drooneihin ja niiden torjuntaan, meri- ja vedenalaisen infrastruktuurin suojaamiseen, avaruuspuolustukseen sekä ilma- ja ohjuspuolustukseen. Komission mukaan yksittäiselle jäsenmaalle näin laajojen järjestelmien kehittäminen olisi liian kallista ja monimutkaista, minkä vuoksi niitä rakennetaan yhteisin voimin.
EU on pitkään pyrkinyt lisäämään jäsenmaidensa puolustusyhteistyötä. On olemassa sotilasliittoja, mutta EU:lla on ollut koko ajan myös omansa. Käytännössä maat ovat kuitenkin hankkineet kalustoaan pääosin toisistaan riippumatta. Tämä on johtanut päällekkäisiin järjestelmiin ja korkeampiin kustannuksiin.
Jäsenmaat voivat kehittää ja hankkia puolustusjärjestelmiä yhdessä.
Euroopan puolustusviraston (EDA) mukaan yhteishankintojen osuus jäsenmaiden puolustusinvestoinneista oli viime vuonna vain 24 prosenttia. Viraston mukaan hankinnat tehdään edelleen pääosin kansallisesti. Komission mukaan uudet hankkeet luovat kauaskantoisia vaikutuksia omaavan mallin.
Ideana on, että jäsenmaat voivat kehittää ja hankkia puolustusjärjestelmiä yhdessä. Pääasiallisena tavoitteena on samalla vahvistaa eurooppalaista puolustusteollisuutta ja lisätä unionin omavaraisuutta turvallisuuskysymyksissä.
Euroopan komissio on varannut hankkeiden käynnistämiseen 325 miljoonaa euroa. Varat on peräisin Euroopan puolustusteollisuusohjelmasta (EDIP). Summa toimii alkuvaiheen rahoituksena, jonka avulla projektit saadaan liikkeelle.
Varsinainen tavoite on huomattavasti kunnianhimoisempi. Puolustuskomissaari Andrius Kubiliuksen mukaan viiden hankkeen yhteenlaskettujen investointien odotetaan nousevan noin 190 miljardiin euroon vuoteen 2036 mennessä.
Eastern Flank Watch keskittyy itärajan valvontaan
Hankkeet ovat osa EU laajempaa tavoitetta vahvistaa puolustusvalmiuttaan vuoteen 2030 mennessä. Seuraavaksi jäsenmaat käsittelevät hankkeiden virallista perustamista Euroopan unionin neuvostossa. Sen jälkeen päätetään niiden lopullisesta sisällöstä, osallistujista ja investointien laajuudesta.
Suomen kannalta mielenkiintoisin on itärajan puolustukseen keskittyvä Eastern Flank Watch -hanke. Siihen osallistuvat myös Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Romania, Alankomaat, Norja ja Ukraina. Mukana on erityisesti EU:n ja Naton itäisen sivustan maita.
Eastern Flank Watch keskittyy erityisesti EU:n itärajan valvonnan vahvistamiseen. Hankkeessa kehitetään muun muassa droonien ja muiden ilmauhkien havaitsemista, tiedustelua, tilannekuvaa sekä jäsenmaiden yhteistoimintaa kriisitilanteissa. Monet näistä maista ovat jo tehneet menestyksekästä yhteistyötä EU:n ulkopuolisissa kokoonpanoissa.
Lähde: Euroopan komissio
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Euroopan unioni, maavoimat, puolustusvoimat tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
