Auton omistaminen on samanlaista lähes jokaisessa maassa. Ensin ajoneuvo ostetaan, sitten sen käytöstä ja huollosta maksetaan.
Eri maiden välille syntyvät kustannuserot johtuvat karkeasti arvioituna lähinnä verotuksesta.
Yhä harvemmalla suomalaisella varaa autoon
Suomalainen maksaa korkeaa autoveroa auton rekisteröinnin tai käyttöönoton yhteydessä. Veron määrä riippuu uuden auton arvosta ja päästöistä.
Sitten suomalainen maksaa arvolisäveron auton ostohinnassa. Sen jälkeen suomalainen maksaa vuosittaista ajoneuvoveroa. Sen lisäksi maksettavaksi tulee käyttövoimavero.
Eikä siinä vielä kaikki. Suomalaisen lompakko ohenee polttoaineen ökyhintaisten valmisteverojen vuoksi. Polttoaineen kuluttajahintaan sisältyy lisäksi 25,5 prosentin suuruinen arvonlisävero. Sähköautoilijalle lankeaa sähkövero arvonlisäveroineen.
Autoilija maksaa myös hintavista liikenne- ja autovakuutusten hinnoista vakuutusmaksuveroa. Lisäksi korkea arvonlisävero iskee korjauksiin, korjauksissa käytettäviin osiin, muihin varaosiin, autopesuun aineineen sekä pakollisiin kesä- ja talvirenkaisiin.
Arkea on mahdotonta pyörittää ilman omaa ajoneuvoa.
Katsastus on myös hintavaa veroineen sekä pysäköinnit ovat kalliita. Yleensä autoon liittyvät kustannukset iskevät eniten heihin, jotka myös tarvitsevat autoa aidosti elämässä.
Otetaan esimerkiksi maaseudulla asuva ja työssäkäyvä lapsiperhe, jonka arkea on mahdotonta pyörittää ilman omaa ajoneuvoa. Autoon uppoava raha on suoraan jostain muualta pois. Moni aidosti pohtii, onko töissä käyminen enää edes järkevää näillä polttoaineen hinnoilla.
Oma auto takaa, että pääsee töihin, kauppaan, lääkäriin tai ylipäätään pois kotipihasta. Tuoreet Eurostatin luvut pysäyttävät ajattelemaan, onko suomalainen järjestelmä reilu ja yhdenvertainen. Suomi on harvaan asuttu, pitkien välimatkojen maa.
Vuonna 2025 peräti 11,3 prosenttia suomalaisista eli kotitaloudessa, joka ilmoitti, että sillä ei ole varaa henkilökohtaiseen autoon. Osuus oli ylivoimaisesti EU-maiden korkein.
Suomalaisten autoköyhyys keskiarvoa suurempaa
Seuraavina listalla tulivat Unkari 10,4 prosentilla ja Bulgaria 10,0 prosentilla. Huomionarvoista on se, että EU:n keskiarvo oli vain 5,5 prosenttia, eli suomalaisten autoihin liittyvä köyhyys on yli puolet keskiarvoa suurempaa.
Toisessa ääripäässä olivat Kypros, jossa osuus oli 1,6 prosenttia, Slovenia 1,7 prosenttia ja Kroatia 2,6 prosenttia.
Eurostatin tilasto kuvaa ihmisiä, jotka ovat joutuneet elämään ilman autoa taloudellisista syistä. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että on valinnut elää ilman autoa esimerkiksi ilmastopoliittisista tai ideologisista valinnoista.
Tilasto määrittelee, että Suomessa yli kymmenesosa kansasta on niin köyhää, että autoon ei ole varaa. Korkean verotuksen lisäksi omistamista rasittaa heikko ostovoima. Menestyminen ja rikastuminen on sakannut Suomessa jo pitkään.
Suuressa osassa Suomea vaihtoehtoa ei ole
Auto kuuluu EU:n käyttämissä elinolojen mittareissa ihmisen perustarpeisiin. Helsingin kantakaupungissa autosta voi luopua ja kulkea töihin metrolla, raitiovaunulla tai bussilla. Suuressa osassa Suomea vaihtoehtoa ei oikeasti ole tarjolla. Vaihtoehtona on polkupyörä tai kaksi jalkaa.
Kun työpaikka sijaitsee kymmenien kilometrien päässä, lähikauppa on naapurikunnassa ja terveyskeskukseen pääsee ainoastaan omalla autolla 45 minuutin ajomatkan jälkeen, ovat ihmiset hyvin eriarvoisessa asemassa tämän perustarpeen suhteen. Puhutaan liikenneköyhyydestä.
Euroopan komissio kuvaa liikenneköyhyydeksi tilannetta, joissa ihmisillä on taloudellisia vaikeuksia saavuttaa välttämättömiä palveluita ja toimintoja liikenteen kustannusten tai puutteellisten liikenneyhteyksien vuoksi.
Ilman autoa voi olla vaikea ottaa vastaan työtä tai hoitaa tavallisia arjen asioita. Nyt ei puhuta edes siitä, että asuisi keskellä korpea tai erämaata. Tämä on arkipäivää jo muutaman tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta.
Suomea voi verrata autokannan iässä ja verotuksen luvuissa jopa Venezuelaan.
Sitten ne, ketkä omistavat auton, eivät myöskään aja erityisen uudella autokalustolla. Eurostatin mukaan vuoden 2025 lopussa peräti 36,3 prosenttia Suomen henkilöautoista oli yli 20-vuotiaita. Osuus oli EU:n toiseksi suurin heti Romanian jälkeen.
Jopa Venezuelassa autokannan keski-ikä on lähtenyt nuorentumaan ja uusien autojen vuosimyynti kasvoi yli viisinkertaiseksi kahden lähivuoden aikana.
Yhtenä suurimpana syynä on se, että maa on vuodesta 2019 lähtien purkanut autosektorin tuontirajoituksia ja käyttänyt tuontitullien sekä arvonlisäveron vapautuksia talouden ja autoteollisuuden elvyttämiseen.
On hurjaa, että Suomea voi verrata autokannan iässä ja verotuksen luvuissa jopa Venezuelaan.
Lähde: Eurostat
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten autovero, köyhyys, maaseutu, raha euro tai laajemmin samasta aihealueesta Autot -osioistamme.
