Suomen kouluissa on viime vuosikymmeninä uudistettu oppimisympäristöjä, on kokeiltu luokattomia opetustiloja, lisätty digitaalisia välineitä ja korostettu oppilaan omaa aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta. Nämä keinot eivät ole toimineet.
Varsinainen opetus on voinut olla epämääräistä joukon ohjaamista ilman selkeää struktuuria tai perinteisiä oppivälineitä. Inkluusion ideaa on noudatettu lähes orjallisesti, vaikka se ei selkeästikään toimi. Samaan aikaan Suomen aikanaan maailmanmaineeseen nostaneet PISA-tulokset ovat kulkeneet täysin toiseen suuntaan.
Suomalainen opetus on kriisissä
Opetushallitus kertoo, millä suunta pitäisi kääntää. Keinot kuulostavat yllättävän tutuilta ja sellaisilta, mitä monet vanhemmat, opettajat ja jopa lapset itse ovat pyytäneet pitkään. Koulu on oppimista varten.
Opetushallituksen mukaan lasten pitäisi lukea enemmän. Luku-, kirjoitus- ja laskutaitojen opetusta lisätään. Opettajan pitäisi varmistaa, että oppilas ymmärtää käyttämänsä käsitteet. Heikommin pärjäävien pitäisi saada riittävästi tukea. Vanhempien pitäisi osallistua nykyistä vahvemmin lastensa koulunkäyntiin ja näyttää kotona esimerkkiä lukemisesta.
Pyörää on turha keksiä uudelleen. Suomen opetuskulttuuri on mennyt siinä vaiheessa vikaan, kun toimivaa mallia on pitänyt väkisin uudistaa. Suomalainen koulu on ollut perinteisesti korkealle arvostettu.
Ennen oli itsestäänselvää, että tunneilla annettiin työrauha, opettajaa kunnioitettiin ja luokassa noustiin seisomaan tervehtimisen yhteydessä. Tunneilla keskityttiin oppimiseen. Tätä varten oli luotu rauhaa ja rajoja.
Lasku on jatkunut suhteellisen tasaisesti vuodesta 2006 lähtien.
Suomalaisten 15-vuotiaiden matematiikan ja lukutaidon tulokset laskivat vuoden 2022 mittauksesta. Luonnontieteissä tulos pysyi suunnilleen ennallaan.
Pidemmän aikavälin kuva on vielä karumpi. OECD mukaan kaikkien kolmen aineen keskimääräiset tulokset ovat nyt alempana kuin missään PISA-mittauksessa ennen vuotta 2022. Lasku on jatkunut suhteellisen tasaisesti vuodesta 2006 lähtien. Suomi on silti edelleen OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Sen sijoitus on kuitenkin romahtanut aiemmasta.
Opetushallituksen mukaan perustaitoja pitää vahvistaa. Luku-, kirjoitus- ja laskutaitojen opettamiseen on jo lisätty oppitunteja. Seuraava suuri muutos astuu voimaan elokuussa 2028, jolloin käyttöön on tarkoitus ottaa osaamistakuu ja samalla uudistaa perusopetuksen arviointia sekä osittain opetussuunnitelman perusteita.
Opetushallitus haluaa lukutaidon vahvistamisen jokaisen oppiaineen tavoitteeksi. Ajatuksena on, että esimerkiksi matematiikassa ei riitä laskutoimituksen opettaminen, vaan opettajan pitää varmistaa, että oppilas ymmärtää myös tehtävissä käytetyt käsitteet.
Paluu vanhaan voisi olla ratkaisu
Ennen kuin oppilas pystyy soveltamaan tietoa itsenäisesti, hänen täytyy ymmärtää, mistä puhutaan. Suomalaisessa koulussa on viime vuosina korostettu oppilaiden itsenäisyyttä ja itseohjautuvuutta jopa pienien alakoululaisten kohdalla. Tuore PISA tarjoaa kiinnostavan näkökulman siihen, kuinka hyvin tämä onnistuu.
Vain noin kolmannes suomalaisista 15-vuotiaista kertoi suunnittelevansa usein tai erittäin usein, miten aikoo opiskella. Vain 41 prosenttia kertoi testaavansa omaa ymmärtämistään esittämällä itselleen kysymyksiä opiskelemastaan asiasta.
OECD mukaan suomalaisten oppilaiden itsesäätelyssä ja tavoitteiden asettamisessa onkin edelleen parantamisen varaa. Lienee paikallaan opettaa lapsille ensin perinteinen koulunkäynti, ennen kuin ryhdytään vaatimaan heiltä itseohjautuvuutta.
Suomalaiset oppilaat käyttävät koulussa digitaalisia laitteita oppimiseen keskimäärin 2,5 tuntia päivässä. OECD-maiden keskiarvo on 1,7 tuntia. Sen lisäksi suomalaisnuoret käyttävät koulupäivän aikana digilaitteita vapaa-ajan tarkoituksiin keskimäärin 1,3 tuntia. OECD keskiarvo on 1,1 tuntia.
Lapsen pitäisi lukea myös vapaa-ajallaan.
Digitalisaation ja oppimistulosten välisestä suhteesta on keskusteltu Suomessa jo pitkään. Helsingin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta uutisoitiin jo vuonna 2018, että digitaalisten oppimateriaalien ja oppilaan omaa vastuuta korostavien opiskelumenetelmien hyödyt eivät jakautuneet tasaisesti.
Tutkijan mukaan ne saattoivat sopia hyvin pärjääville ja kotoa tukea saaville oppilaille paremmin kuin oppilaille, joilla oli ennestään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä.
Lapset ja nuoret eivät enää lue kuten ennen. Samaan aikaan lukutaidon vaatimukset ovat kasvaneet. Opetushallituksen mukaan lukemisen väheneminen ja lukemiseen liittyvät kielteiset asenteet ovat keskeinen ongelma.
Pelkät koulutunnit eivät riitä hyvän lukutaidon rakentamiseen, vaan lapsen pitäisi lukea myös vapaa-ajallaan, jolloin tarvitaan myös perheiden tukea.
Lähde: Opetushallitus
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten koulu, lapset, opettaja tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
