Kelan toimeentulotukipäätöksistä voi ensi vuoden alusta kadota päätöksen tehneen työntekijän nimi.
Hallitus esittää lakimuutosta, jolla Kelan työntekijöitä pyritään suojelemaan häirinnältä ja jopa vakavilta väkivallanteon uhkauksilta.
Päätöksen tekijä jatkossa piilossa
Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2027. Päätöksentekijän nimi voitaisiin jättää pois kaikista Kelan toimeentulotukipäätöksistä sekä niiden yhteydessä annettavista muista etuuspäätöksistä.
Hallituksen mukaan juuri näihin päätöksiin liittyy eniten työntekijöihin kohdistuvaa uhkailua ja häirintää.
Muissa Kelan etuuspäätöksissä nimi voitaisiin jättää pois silloin, kun on syytä olettaa, että päätöksentekijä voisi joutua uhkailun tai häirinnän kohteeksi. Kyse ei ole mitenkään pienestä ongelmasta.
Hallituksen esityksen mukaan Kelan työntekijöihin kohdistuvasta uhkaavasta tai epäasiallisesta käytöksestä tehtiin vuonna 2021 yhteensä 412 ilmoitusta.
Väkivallalla uhkaamisia esiintyy noin 250 vuodessa.
Vuonna 2023 niitä oli jo 574 ja vuonna 2024 yhteensä 603. Viime vuonna tapauksia kirjattiin 600. Tämän vuoden toukokuun loppuun mennessä ilmoituksia oli tehty 297.
Väkivallalla uhkaamisia esiintyy noin 250 vuodessa. Työntekijöitä on uhattu jopa tappamisella.
Hallituksen esityksessä on paljastettu poikkeuksellisen vakavia tapauksia. Päätöksentekijän nimen perusteella on uhattu selvittää tämän kotiosoite ja tulla kotiovelle.
Uhkaukset ovat sisältäneet tappamisella ja kiduttamisella uhkaamista. Myös työntekijöiden lapsiin ja muihin läheisiin on kohdistettu uhkauksia.
Mmmmm
Sosiaalinen media on pahentanut ongelmaa. Hallituksen esityksen mukaan työntekijöistä ja heidän perheenjäsenistään on levitetty häirintätarkoituksessa tietoja henkilökohtaisista oloista, perhesuhteista ja yhteystiedoista sekä kuvia.
Kelan toimeentulotukipäätöksiä tekee noin 2 000 ratkaisuasiantuntijaa. Lisäksi neuvontapalveluissa työskentelee hieman alle tuhat henkilöä. Uhkailu ja häirintä kohdistuu eniten näihin työntekijöihin.
Kela kokeili nimettömiä päätöksiä ensimmäisen kerran jo vuonna 2024. Allekirjoituksena oli yksinkertaisesti Kansaneläkelaitos. Työntekijän nimi tallennettiin kuitenkin Kelan järjestelmään päätöksen yhteydessä.
Kela kysyi sen jälkeen kokemuksia noin 2 000 työntekijältä ja sai 994 vastausta. Vastaajista 88 prosenttia koki työturvallisuutensa parantuneen ja 78 prosenttia työhyvinvointinsa kohentuneen. Peräti 98 prosenttia halusi kokeilua jatkettavan.
Muutos edellyttää lakimuutosta
Kokeilu törmäsi kuitenkin lakiin. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies katsoi toukokuussa 2025, että menettely ei ollut voimassa olevan oikeuden mukainen.
Jos Kela halusi luopua nimien merkitsemisestä päätöksiin, asia piti ratkaista muuttamalla lainsäädäntöä. Nyt hallitus esittää juuri tätä.
Työntekijän tiedot säilyisivät Kelan järjestelmissä. Päätöksen saanut henkilö voisi pyytää päätöksentekijän nimen.
Kela voisi kieltäytyä antamasta sitä vain poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa olisi aihetta olettaa tietojen luovuttamisen vaarantavan työntekijän turvallisuuden tai yksityiselämän.
Oikeus valittaa itse etuuspäätöksestä ei muuttuisi.
Jos Kela kieltäytyisi kertomasta nimeä, niin asiakkaalla olisi oikeus saada asiasta erillinen muutoksenhakukelpoinen päätös ja valittaa siitä hallinto-oikeuteen. Myöskään oikeus valittaa itse etuuspäätöksestä ei muuttuisi.
Korkein hallinto-oikeus on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään katsonut, että tieto julkista valtaa käyttävistä henkilöistä kuuluu julkisuusperiaatteen ydinalueeseen.
Päätöksentekijän henkilöllisyydellä voi olla merkitystä myös esimerkiksi sen arvioimisessa, onko tämä ollut esteellinen käsittelemään asiaa.
Lähde: Hallituksen esitys
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Kela tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.