Suomalaisten rikosuhrikokemuksia on selvitetty Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toimesta. Tutkimuksen mukaan noin joka viides kotitalous on joutunut omaisuusrikoksen kohteeksi.
Keväällä 2026 tehtyyn Kansalliseen rikosuhritutkimukseen vastasi 7 961 Suomessa vakituisesti asuvaa henkilöä. Kotitalouksiin kohdistuvat omaisuusrikokset vähenivät 2010-luvun puoliväliin asti, minkä jälkeen taso on pysynyt vakaana.
Odottamattoman moni joutunut omaisuusrikoksen kohteeksi
Yleisimpiä kotitalouksiin kohdistuneita omaisuusrikoksia olivat polkupyörävarkaudet ja autoihin kohdistuneet vahingonteot. Yksityishenkilöihin kohdistuvat huijaukset tapahtuivat useimmiten tavaroiden ja palveluiden oston yhteydessä. Ostohuijaukset ovat myös lisääntyneet viime vuosien aikana.
Ostohuijausten uhriosuuden kasvu heijastelee varmasti osin kuluttajakäyttäytymisen muutoksia. Verkko-ostosten yleisyys on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana, ja se osaltaan vaikuttaa riskiin joutua myös erilaisten huijausten uhriksi, kertoo tiedotteessa yliopistonlehtori Matti Näsi Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.
Verkkorikollisuuden kehityskulut ovat tutkimuksen perusteella minitasoisia. Verkkohäirinnän uhriksi joutuneiden osuus on ollut viime vuosina selvästi laskusuuntainen. Haittaohjelman laitteeseensa oli saanut viisi prosenttia vastaajista. Vielä vuonna 2021 osuus oli lähes kaksinkertainen.
Harvinaisemmat verkkorikokset pysyivät ennallaan. Tietojenkalastelun seurauksena tietojaan on luovuttanut noin prosentti vastaajista kaikilla mittauskerroilla. Vastaajista noin 40 prosenttia kertoi pelänneensä verkkorikoksen uhriksi joutumista edeltäneen vuoden aikana. Osuus on laskenut lähes 20 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.
Naiset joutuivat väkivallan uhriksi miehiä useammin.
– Tähän vaikuttanee osaltaan media ja missä määrin erilaisista verkkouhista kirjoitetaan. Vuoden 2021 tuloksiin on saattanut myös vaikuttaa syksyllä 2020 ilmi tullut Vastaamon tietomurto, Näsi kertoo.
Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten kokemuksia väkivaltarikoksista. Tutkimuksen mukaan hieman yli 6 prosenttia Suomessa asuvista 15-74-vuotiaista koki vuonna 2025 väkivaltaa, joka käsittää vähintään läimäisyn. Osuus on pysynyt samalla tasolla jo pidemmän aikaa.
Naiset joutuivat väkivallan uhriksi miehiä useammin. Vähintään läimäisyn käsittävää väkivaltaa koko yli seitsemän prosenttia naisista ja viisi prosenttia miehistä, ja lisäksi naisia uhkailtiin väkivallalla miehiä useammin.
Naisiin kohdistui väkivaltaa tyypillisesti kotona tai työssä. Miehet kokivat väkivaltaa yleisimmin julkisilla paikoilla. Nuoret kokivat fyysistä väkivaltaa eniten. Alle 25-vuotiaista noin joka kymmenes oli kokenut vähintään läimäisyn käsittänyttä väkivaltaa edellisen vuoden aikana.
30 prosenttia pelkää väkivaltaa
– Jos tilannetta tarkastellaan aiempien uhritutkimusten valossa, niin väkivallan uhriosuudet eivät ole muuttuneet sitten 1980-luvun. Varsinkin perusmuotoisen väkivallan osalta puhutaan vakiintuneesta ilmiöstä, jossa väestötasoiset muutokset ovat hyvin hitaita ja maltillisia, Näsi kertoo.
Vastaajista noin 30 prosenttia kertoi pelänneensä väkivallan uhriksi joutumista kodin ulkopuolella vähintään kerran edeltäneen vuoden aikana. Useimmat kokevat silti asuinalueensa turvalliseksi.
Tutkimuksen mukaan turvattomina pidettyjen paikkojen välttely ei ole lisääntynyt. Myös työpaikka- ja perheväkivaltaan liittyvä pelko on pysynyt ennallaan.
Tutkimusta koskeva raportti on julkaistu kokonaisuudessaan Helsingin yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa Heldassa.
Lähde: Helsingin yliopisto
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten rikos tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
