Suomalaisista puolueista SDP ja vasemmistoliitto ovat esittäneet, että valtion talouden alijäämää tulee seuraavalla hallituskaudella paikata kiristämällä suomalaisten verotusta. Nyt Kaupan liitto on tehnyt esityksistä huolestuttavan laskelman.
Kaupan liitto varoittaa, että veronkiristykset heikentäisivät suomalaisten ostovoimaa huomattavasti nykyisestä. Toisin sanoen suomalaisilla olisi selvästi nykyistä vähemmän rahaa käytettävissään arjen menoihin, kuten ruokaan, asumiseen ja kulttuuripalveluihin.
Vasemmistopuolueet esittävät veronkiristyksiä
Suomen vähittäiskaupan useita vuosia odotettu kasvu on kuluvalla hallituskaudella viimein käynnistynyt. Tilastokeskuksen ja Kaupan liiton tilastojen mukaan kasvu alkoi toden teolla vuoden 2025 syyskuussa. Vähittäiskaupan kasvun lisäksi myös vienti on nyt historiallisen nopeassa kasvussa ja tehtyjen työtuntien määrä on kasvanut selvästi edellisvuoteen verrattuna.
Asiantuntijoiden mukaan suunta kääntyisi kuitenkin uudelleen laskuun, mikäli verotusta kiristetään. Kaupan liiton mukaan erityisesti tuloveron kiristäminen ja arvonlisäveron kiristäminen keventäisivät suomalaisten lompakoita jopa sadoilla euroilla vuodessa.
Kaupan liitto tarkasteli SDP:n taannoista esitystä, jossa arvonlisäveroa kiristettäisiin 25,5 prosentista 26 prosenttiin ja alempi 13,5 prosentin verokanta nousisi 14 prosenttiin ja lisäksi valtion tuloveroasteikon tulorajat jäädytettäisiin vuodeksi. Tämän seurauksena suomalaisen palkansaajan käytettävissä olevat rahat vähentyisivät 280 euroa vuodessa. Jos tulorajat jäädytettäisiin kahdeksi vuodeksi nousisi menetys jo 425 euroon.
– Kaupan alan myynnistä kertyy Suomessa noin 50 prosenttia kaikesta arvonlisäverotuotosta. Vuoden 2024 yleisen alv-kannan tuntuvan korotuksen myötä kuluttajat ja kuluttajapalvelut ovat osallistuneet jo merkittävästi verotalkoisiin ja julkisen talouden kohentamiseen, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto kommentoi.
Kaupan liitto korostaa, että kyseessä ovat esimerkkilaskelmat, jotka kuitenkin perustuvat demarien esityksiin. Laskelmat on toteutettu vuoden 2027 palkka- ja veroperusteilla ja niissä oletetaan, että koko nettopalkka käytetään kulutukseen. Ostovoiman muutos kuvaa miten paljon kuluttajalle on käytettävissä tavaroiden ja palvelujen ostamiseen ilman arvonlisäveron osuutta.
Veronkorotuksilla olisi vaikutuksia myös työllisyyteen
Tilastokeskus vahvistaa, että syyskuun lopun tilastojen mukaan vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi elokuussa 2026 peräti 4,6 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Hintojen noususta puhdistettu kasvu oli 3,7 prosenttia. Asiantuntijoiden mukaan veronkorotuksilla olisi mahdollisesti vaikutuksia myös kaupan alan työllisyyteen. Tämä olisi ikävää tilanteessa, jossa ostovoima on vasta alkanut kasvaa.
Lähteet: Kaupan liitto, Tilastokeskus
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten talous, vero tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.