Kaarinassa myytiin vuoden 2022 keväällä omakotitalo lähes 300.000 eurolla. Kaupan jälkeen paljastui kuitenkin rakennusratkaisu, josta ei ollut mainintaa ennen kaupantekoa tehdyssä kuntotarkastuksessa. Kalliiksihan se sitten tuli.
Talon omistajat olivat tilanneet kiinteistölleen asuntokaupan kuntotarkastuksen. Tarkastuksen tarkoitus oli selvittää rakennuksen kunto ja mahdolliset riskirakenteet ennen myyntiä. Tarkastuksesta laadittu raportti maksoi 1.180 euroa.
Kuntotarkastaja ei huomannut olennaista seikkaa
Kyseessä oli vuonna 1978 rakennettu omakotitalo Kaarinassa. Omistajat myivät kiinteistön muutama kuukausi tarkastuksen jälkeen noin 284.000 eurolla. Kauppakirjassa ostaja kertoi tutustuneensa muun muassa kuntotarkastusraporttiin ja myyjän antamiin tietoihin talon kunnosta.
Kaupan jälkeen tilanne kuitenkin muuttui.
Uusi omistaja huomasi neljä kuukautta myöhemmin talon sokkelissa tummentuman ja kutsui paikalle tarkastajan selvittämään asiaa. Tarkemmissa tutkimuksissa paljastui, että rakennuksessa on niin sanottu valesokkeli.
Valesokkeli on 1970–1980-luvuilla yleisesti käytetty rakennustapa, jota pidetään nykyisin riskirakenteena. Se voi altistaa rakenteet kosteusvaurioille. Tällaisesta rakenteesta ei kuitenkaan ollut mitään mainintaa alkuperäisessä kuntotarkastusraportissa.
Ostaja vaati asian selvittyä myyjältä suurta hinnanalennusta. Juristin kautta esitetty vaatimus oli peräti 150.000 euroa. Pitkän kiistan jälkeen osapuolet päätyivät sovintoon. Myyjät maksoivat ostajalle 85.000 euron hinnanalennuksen.
Kuntotarkastuksen pitäisi tunnistaa rakennukselle tyypilliset riskirakenteet.
Tämän jälkeen myyjät kääntyivät kuntotarkastuksen tehneen yrityksen puoleen. Heidän mukaansa tarkastaja oli tehnyt virheen jättämällä valesokkelin mainitsematta raportissa. Myyjät vaativat yritykseltä 40.000 euron vahingonkorvausta. Asia eteni lopulta Kuluttajariitalautakuntaan.
Tieto valesokkelista oli ratkaiseva
Lautakunta totesi ratkaisussaan, että kuntotarkastuksen pitäisi tunnistaa rakennukselle tyypilliset riskirakenteet. Koska talo oli rakennettu aikana, jolloin valesokkelia käytettiin yleisesti, niin ammattitaitoisen tarkastajan olisi pitänyt huomioida rakenne tai ainakin arvioida sen mahdollisuus raportissa.
Lautakunnan mukaan valesokkelista merkitty tieto olisi ollut ratkaiseva koko asuntokaupan kannalta. Kun tämä tieto puuttui, niin myyjät joutuivat tilanteeseen, jossa heidän neuvotteluasemansa heikkenivät kuntotarkastuksessa olleen virheen vuoksi heti kaupan jälkeen.
Kuluttajariitalautakunta suositti tarkastusyritystä maksamaan myyjille 10.000 euron vahingonkorvauksen.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten omakotitalo, raha euro, vakuutus tai laajemmin samasta aihealueesta Koti & Asuminen -osioistamme.
