Suomi on laatinut ensimmäisen varsinaisen kansallisen turvallisuuden strategiansa. Valtioneuvoston julkaisemassa periaatepäätöksessä nimetään turvallisuusuhkia poikkeuksellisen suorasanaisesti. Venäjä nostetaan merkittävimmäksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle.
Strategia ulottuu vuoteen 2035 asti. Sen tavoitteena on ohjata koko valtionhallintoa huomioimaan kansallinen turvallisuus aiempaa systemaattisemmin päätöksenteossa.
Turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi
Asiakirjassa todetaan, että Ukrainan tilanne muutti Suomen turvallisuusympäristön perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Samalla varoitetaan hybridioperaatioista, kyberuhista, informaatiovaikuttamisesta ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvista riskeistä.
Suomen suvereniteetti, eli itsemääräämisoikeus, koskemattomuus, demokraattinen valtiojärjestys ja oikeusvaltio sekä yhteiskunnan vakaus halutaan säilyttää.
Strategian mukaan Venäjän vaikuttamistoiminta pyrkii horjuttamaan yhteiskunnallista luottamusta ja vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon Suomessa. Asiakirjassa viitataan myös itärajan välineellistettyyn maahantuloon esimerkkinä hybridivaikuttamisesta.
Samalla strategia nostaa esiin Suomen kasvavan riippuvuuden sähköstä, tietoverkoista ja kriittisestä infrastruktuurista. Asiakirjan mukaan yhteiskunnan toimintakyky on yhä vahvemmin sidottu sähköverkkojen, tietojärjestelmien ja logistiikan toimivuuteen.
Huomiota herättää myös Kiinan rooli strategiassa. Vaikka Kiinaa ei pidetä suorana sotilaallisena uhkana Suomelle, niin uunituoreessa asiakirjassa varoitetaan teknologisista ja taloudellisista riippuvuuksista. Strategiassa todetaan, että Suomi pyrkii vähentämään riippuvuuttaan Kiinasta.
Kiinaa ei pidetä suorana sotilaallisena uhkana Suomelle.
Strategiassa korostetaan myös Nato-jäsenyyden merkitystä. Suomen puolustus nähdään osana Naton yhteistä pelotetta. Asiakirjan mukaan Suomi varautuu puolustamaan aluettaan yhdessä liittolaisten kanssa. Yhteistyön merkitys on tärkeä.
Lisäksi strategiassa puhutaan aiempaa avoimemmin yhteiskunnallisesta polarisaatiosta, katujengeistä, järjestäytyneestä rikollisuudesta ja informaatiovaikuttamisesta turvallisuusuhkina.
Asiakirjan mukaan yhteiskunnan jakolinjat tarjoavat vihamielisille toimijoille mahdollisuuden vaikuttaa Suomeen esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Ihmisiä vaaditaan yhä useammin valitsemaan puolensa eri aatesuuntausten mukaisesti.
Se ei ole hedelmällistä Suomen yhteishengelle ja kansakunnan koheesiolle. Vastakkainasettelu ei nyt kannata, ellei halua edistää jakolinjoihin jakautuvaa ympäristöä ja tarjota otollista maaperää vihamielisille valtioille.
Lähde: Intermin
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten huoltovarmuus, Suomi, sähkö, sähkökatko, turvallisuus tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
