Avioeroprosessia läpi käynyt perhe hakeutui turvakotiin vuonna 2021. Sosiaaliviranomaisille kerrottiin mahdollisesta kunniaan liittyvästä väkivallan uhasta. Tilanteen vakavuuden vuoksi perheelle päätettiin järjestää poikkeuksellinen turvatoimi, eli ympärivuorokautinen vartiointi.
Vartijat seurasivat perhettä kellon ympäri lähes vuoden ajan. Palveluista laskutettiin yhteensä yli 3,06 miljoonaa euroa. Vartiointi päättyi marraskuussa 2022.
Useita epäiltiin virkarikoksista
Asiasta käynnistyi yksi Suomen laajimmista petos- ja virkarikostutkinnoista, koska epäilyksenä oli hankintalain vastainen toiminta sekä mahdolliset virkarikokset.
Asia on saanut osittaisen päätöksensä. Syyttäjälaitos tiedotti, että se ei nosta syytteitä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän (Keusote) viranhaltijoita vastaan. Poliisi epäili alunperin yhteensä 14 viranhaltijan syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen.
Asia tuli poliisin tietoon toisen rikostutkinnan yhteydessä kesällä 2022. Poliisi aloitti ensin esiselvityksen arvioidakseen, oliko asiassa syytä epäillä rikosta. Varsinainen esitutkinta käynnistettiin lokakuussa 2022 epäiltynä törkeä petos ja virkarikokset.
Tutkinta kasvoi nopeasti poikkeuksellisen laajaksi. Esitutkinta kesti noin kaksi vuotta. Poliisi kävi läpi noin 10.000 sivua aineistoa, kuuli noin 90 henkilöä.
Poliisi teki useita kotietsintöjä ja laite-etsintöjä sekä laati erillisen selvityksen vartioinnista syntyneestä taloudellisesta hyödystä, vartijoiden määrästä ja toimeksiantoon käytetyistä työtunneista.
Keskiössä oli vartiointiliikkeen turvallisuuspäällikön toiminta.
Poliisin mukaan tutkinnan keskiössä oli vartiointiliikkeen turvallisuuspäällikön toiminta. Esitutkinnan perusteella hänen epäillään toistuvasti erehdyttäneen sosiaaliviranomaisia antamalla perusteettomia, vääristeltyjä ja liioiteltuja tietoja perheeseen kohdistuneesta uhasta, jotta ympärivuorokautista vartiointia jatkettaisiin.
Poliisin mukaan turvallisuuspäällikön epäillään olleen poikkeuksellisessa kaksoisroolissa. Hän laati uhka-arvioita, joiden perusteella vartiointia päätettiin jatkaa, mutta samalla määritteli oman työnantajansa tarjoaman vartiointipalvelun laajuuden, toteutustavan ja käytännössä myös laskutuksen.
Tutkinnanjohtajana toiminut rikoskomisario Juha Springare kuvasi vuonna 2024 asetelmaa poikkeukselliseksi. Poliisin mukaan turvallisuuspäällikön epäillään myös kertoneen viranomaisille tehneensä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa, vaikka tutkinnassa syntyi epäily siitä, etteivät tiedot kaikilta osin pitäneet paikkaansa.
Lisäksi hänen epäillään ohjeistaneen vartiointiliikkeen työntekijää sisällyttämään matka- ja tarvikekuluja laskutettaviin työtunteihin. Tutkinnan aikana poliisi selvitti myös, kuinka todellinen perheeseen kohdistunut uhka oli ollut.
Vartiointi jatkui ilman konkreettista uhkaa
Poliisin mukaan tutkinnassa ei pystytty osoittamaan mitään konkreettista väkivallan uhkaa tai väkivaltaista käyttäytymistä. Asiaa arvioineiden poliisin erikoistoimintojen mukaan uhkataso oli matala. Tästä huolimatta ympärivuorokautinen vartiointi jatkui vuoden ajan.
Poliisi epäili, että kalliin palvelun hankinnassa ei toimittu lakien eikä kuntayhtymän omien määräysten mukaisesti. Epäilyn mukaan vartiointi myönnettiin ensin lastensuojelun avohuollon tukitoimena ja myöhemmin toimeentulotukena. Poliisin näkemyksen mukaan hankinnan mittaluokan vuoksi asiassa olisi pitänyt käyttää hankintalainsäädännön mukaista kilpailutusta.
Kuitenkin 14 viranhaltijaa joutui rikosepäilyn kohteeksi. Poliisin mukaan heidän epäiltiin ylittäneen toimivaltuutensa päättäessään näin arvokkaan palvelun hankinnasta. Lisäksi esihenkilöiden epäiltiin laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.
Syyttäjälaitos on nyt päätynyt eri lopputulokseen rikosoikeudellisen vastuun osalta. Syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen kahdentoista viranhaltijan osalta, koska rikoksesta ei ollut riittävää näyttöä.
Yksikään viranhaltijoista ei joudu vastaamaan asiassa rikossyytteisiin.
Kahden muun viranhaltijan kohdalla syyttäjät katsoivat, että mahdolliset menettelyvirheet olivat kokonaisuutena arvioiden niin vähäisiä, etteivät ne täyttäneet rikoksen tunnusmerkistöä. Näin ollen yksikään viranhaltijoista ei joudu vastaamaan asiassa rikossyytteisiin.
Vaikka viranhaltijoiden osuus päättyi syyttämättäjättämispäätöksiin, koko rikoskokonaisuus ei ole vielä ohi. Poliisin aiemman tiedotteen mukaan vartiointiliikkeen turvallisuuspäällikköä epäillään törkeän petoksen lisäksi muun muassa perättömästä lausumasta tuomioistuimessa sekä ampuma-aserikoksesta. Vartiointiliikkeen vastuuhenkilöitä epäillään puolestaan turvallisuuspalvelurikkomuksesta.
Vartiointikustannuksista haettiin korvauksia myös Uudenmaan ELY-keskukselta, joka maksoi kotoutumislain perusteella summasta noin 1,1 miljoonaa euroa. Osa korvaushakemuksista oli poliisin tiedotteen mukaan vielä käsittelemättä tutkinnan valmistuessa.
Syyttäjälaitos ei tässä vaiheessa kommentoi vartiointiliikkeen turvallisuuspäällikköä koskevan syyteharkinnan sisältöä enempää.
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten oikeus, raha euro tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.